6.3.2014

Top-vitonen


Ihana nainen, eli ihanainen Laura haastoi mukaan paljastamaan omat top-5 listani.

Ensin ajattelin tekeväni jokaisesta osiosta oman postauksensa, mutta tulin järkiini ja säästän teidät pidemmiltä jaarituksiltani. 

Hannan TOP-5

Maistuvimmat arkiruoat:

Kaikki laatikko-, pata ja keittoruoat joita on helppo tehdä kerralla suurempi satsi, ja sitten lämmitellä pitkin viikkoa. Tykkään kaalista joka muodossa, ja voisin elää kaalijohdanteisilla kyllästymättä. Kaalilaatikko, kaalikeitto, kaalirisotto, kaalikääryleet..
Myös erilaiset munakkaat ovat arjen lemppareita, koska munakkaan muodossa voi syödä helposti oikeastaan mitä tahansa.

Ilahduttavimmat kirjat:

  En muista kaikkea lukemaani! Luettelen viisi viimeisintä/kesken olevaa:


Kari Hotakainen - Luonnon laki (luettu)
Richard Yates - Revolutionary road (kesken)
Greta Stenberg - Elämä lampaiden kanssa (kesken)
Pentti Alanko ja Elina Regårdh - Suomalainen piha ja puutarhakirja (luettu)
Anna-Leena Härkönen: Loppuunkäsitelty (luettu)

Parhaat kirppislöydöt:

Ykköslöytö on pukeutumishuoneen matto
Omituisin puolestaan tekojalka.
Aikoinaan edullisesti kirpparilta löytynyt jopo-mallinen pyörä jaksaa ilahduttaa myös.


Etelä-Ranskasta viidellä eurolla ostettu sängynpeite. Jostain syystä varjelen sitä, enkä uskalla ottaa käyttöön. 
Parhaimmat löydot - maton, tekojalan ja pyörän ohella - olen tehnyt Etelä-Ranskassa. Siellä oli vaikka mitä!

Nämä tein itse ja onnistuin

 Takerrun tuohon sanaan "onnistuin" ja tekee mieli vastata kasvimaa - ja vastaankin. Kasvimaa on tarjonnut valtavasti onnistumisen tunteita! Pienestä maahan kylvetystä siemenestä kasvaa lyhyessä ajassa ruokaa.


Ihmeellistä! Siinä se nyt on. Huhtikuussa purkkiin kylvetty kesäkurpitsa jonka taimi tuottaa parhaimmillaan 20 kesäkurpitsaa, siis yhdestä vaivaisesta siemenestä!

Onnistumisen tunteita olen kokenut myös tämän tilkkupeiton kanssa - jonka omaksi hämmästyksekseni sain tehtyä loppuun asti!


Jos pitkähermoista ihmistä kuvataan lehmänhermoisena, niin mikähän kuvaisi sitten tällaista kärsimätöntä ja lyhytpinnaista? Tilkkupeiton tekeminen ja tuhansien hamahelmien kanssa askartelu (ylivilkkaan lapsen kanssa) ovat hyviä hermojenvenytysharjoituksia meille kaikille. 

Minusta olisi voinut tulla isona

Puolimatruusi, matruusi, perämies tai vaikkapa laivan kapteeni.
Olin nimittäin merenkulkuoppilaitoksessa puoli vuotta todetakseni, että ei ole mun juttuni, sittenkään. Joka tapauksessa, hyvin mielenkiintoinen jakso tuo puolivuotinen oli. Pääsin testaamaan savusukeltamista, meripelastusta, koulualuksen ohjaamista, hitsaamista ja kaikkea sellaista hiukan epätavallisempaa.
 Nykyinen työ ei ehkä ole aivan yhtä jännittävää. Sillä olen kirjanpitäjä. 

Olen niin mielikuvitukseton tyyppi, että en keksi omaa listaa millään. Käytän Lauran hyvää, ja valmiiksi mietittyä listausta, kääntäen ne muotoon:


inhokkiruoat
kirjat jotka jätin kesken
turhimmat ostokseni
tässä mokasin ja epäonnistuin
minusta ei olisi voinut koskaan tulla isona

Mielelläni lueskelisin top-5 listan seuraavilta bloggareilta:

Rotvallin reunalta
Östermyran aurinko
Pömpeli
Katan uus polku
Sekasortoa

***********
Enkä yksinkertaisesti mitenkään pysty olemaan kertomatta teille sitä, että lähdemme huomenna tutustuman lammastilalle! Valitsemme sieltä meille kesäkuussa muuttavat päkättimet. Arvatkaa olenko mää täällä täpinöissäni!! No olen!



23 kommenttia:

  1. Ihana toi pyörä!! <3


    http://www.pienilintu.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Tamperella asuessani olin joskus päiväsaikaan tuolla pyörällä liikenteessä, kun kaksi hiukan "laitamyötäisessä" ollutta herrasmiestä yritti hieroa kauppoja pyörästäni. Tarjosivat siitä 250 €, mutta en myynyt. :D

      Poista
  2. No nyt sulla on se Revolutionary Road luettavana! Kerro sitten mitä tykkäsit, jooko!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! Mun oli tarkoitus lukea se jo joululomalla, ja sainkin sen aloitettua hyvään vauhtiin - mutta nyt en löydä mukamas yhtään hyvää hetkeä lukemisen jatkamiselle. Tulen sitten kertomaan, kun olen lukenut! :)

      Poista
    2. Mä tykkäsin siitä tosi paljon. Vaikka se on yli 50 vuotta sitten kirjoitettu, teemat ovat niin tosi tuttuja nykyajasta. Luettuani kirjan kävin vuokraamassa siitä tehdyn elokuvan, joka ei onneksi latistanut ollenkaan kirjaa. Se oli kyllä hyvä kirja, todella.

      Poista
    3. Mä hämmästelin ihan samaa asiaa viimeksi kun luin Emily Bronten Humisevan harjun, joka on vuodelta 1847!

      Minä olin niin vaikuttunut jo tuosta elokuvasta, että ajattelin että en uskalla kirjaa edes lukea. Sannan suosituksesta uskalsin kuitenkin ottaa sen luettavaksi.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kirpparilta löysin sen muistaakseni 15€:n hintaan, ja maalit ei paljoa maksanut. Hyvä pyörä se on, ja sillä pääsee kovaa! :)

      Poista
  4. Ihana tuo tilkkupeitto! Ollaan kans mietitty, että otetaan tulevaisuudessa pari lammasta ja muutama kana Myllyhakaan. :) Olisi tosi kiva kuulla, mitä vierailulla lammastilalle selvisi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos. Olin yllättynyt, kuinka helposti sen teko sitten lopulta sujui. Jopa siinä määrin, että olen ajatellut tekeväni uuden tilkkupeiton, kovin syviä traumoja sen teko ei siis jättänyt! :)

      Minä raportoin tänne varmasti viikonlopun kohokohdat! Jospa saisin vaikka kuvatuksi meidän omat! <3 <3

      Poista
  5. Kirjanpitäjä! Hauskaa, miten olin ajatellut sinun olevan "luovan työn freelancer". Oikeastaan vain sen takia, kun olet sanonut tekeväsi töitä kotona ja asut vanhassa talossa. Kirjanpitäjät asuvat järkevissä taloissa :D Hahaa, meikäläisen ajattelu on niiiiiiin rajoittunutta. Yritän korjata tilannetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luovuus ei välttämättä ole kovin toivottu piirre kirjanpitohommissa =D Oikeastaan, voisiko arvauksesi enempää metsään mennäkään, vai keksitkö epäluovempaa työtä kuin kirjanpito? ;D ;D

      Totta! Kirjanpitäjät ovat järkeviä ja asuvat järkevissä taloissa. Mutta lampurit ovat aina luovaa porukkaa, mitä olen pannut merkille. Tuo sitten sopivasti vastapainoa... ;D

      Poista
  6. Lauran haasteen kautta löysin tänne ja piti alkaa jo ihan ensimmäistä kommenttiakin kirjoittelemaan... Johan olen tässä tovin hiljaa seuraillut ;) Mitäs lampaita teille tulee? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiva kun jätit kommentin!
      Meille tulee aluperäisrotua, ahvenanmaanlampaita! Ovat ehkä hitusen menevämpää sorttia kun suomenlampaat. :)

      Poista
  7. Hatunnosto tilkkupeiton tekemisestä! Ihailen niitä etäältä, mutta oma kärsivällisyys ei tuohon riitä. Tai no, tein mä yhden vauvanpeiton, mutta siinä onkin saumat vinksallaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Jaana! Eikä se vauvanpeitossa niin nuukaa ole, jos vähän saumat vinksalleen menisikin - hyvin ajaa asiansa :)

      Poista
  8. Voi ei. Siis kirjanpitäjä? Siitä mäkin olen ihan ihmeissäni :D

    Hauska oli kuulla susta uusia juttuja. Tuo merenkulkuoppilaitoskin. Sulla siis on vaikka mitä kummia taitoja. Sen traktorilla huristelun lisäksi ;)

    Pari tarkentavaa: Kaalirisotto? ( Kaaliruuat nam! Risottomalli - kiinnostaa.) Ja mitä pidit Hotakaisen uusimmasta. Mulla on se vielä kesken. Hyvälle vaikuttaa. Kuten se Ihmisen Osakin, jonka viimeksi luin.

    Kiva, kun lähdit tähän ja hauskaa, kun käänsit noi kysymykset noin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisikohan mun ollut syytä vaieta tästä mun "pimeästä puolesta" kirjanpitäjänä - "everybody has their dark side" ;D

      Kaalirisotto joo! Risottoahan pystyy varioimaan helposti, ja mä oon saanut ihan onnistumaan kaalillakin (hauduttelin ja kuullottelin hyvän tovin).

      Tykkäsin kyllä tuosta Hotakaisesta - hauska oli, vaikka odotin ehkä vielä jotain hiukan enemmän.

      Poista
  9. Kiitos haasteesta, tämä onkin kiva, täytyy oikein pohdiskella :) Tuo etelä ranskan sängynpeitto on upea! Ja upean tilkkupeiton olet tehnyt, minulla ei riittäisi hermot... Lampaita minäkin vielä haluan taas, ne on kivoja otuksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä ja älä ota paineita!

      Kiitos - itsekin tykkään tuon peiton kuosista ja väreistä paljon!

      Ai teillä on ollut lampaita?! Minä olisin voinut jäädä sinne navettaan rapsuttelemaan niitä lampaita (nyt kun viikonloppuna kävimme tutustumassa). Todella hauskoja tyyppejä kyllä, ja kuinka isoja luonne-eroja yksilöiden välillä olikaan! Toiset ujostelivat ja katselivat hiukan alta kulmiensa, kun taas toiset kerjäsivät aika röyhkeälläkin tavalla rapsutuksia nykimällä takin helmasta ja mistä vaan kiinni sattuivat saamaan :D

      Poista
  10. Lapsellani oli kerran tuollainen Jopo, paitsi ei ollenkaan, vaan keltainen. Isänsä sen hänelle parilla kympillä löysi ja rakas pyörä oli vuosia. Kuviakin siitä on. Juuri kun lapsi oli muuttamassa ulkomaille ja Jopo oli ilman muuta lähdössä mukaan, se viimeisenä yönä Helsingissä varastettiin. Voitko uskoa, mikä suru seurasi ! Pidä hyvää huolta pinkistäsi!
    Minäkin hieman yllätyin tuosta kirjanpitäjäasiasta... Olen käynyt täällä usein ja paljon. Tykkään ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, voi harmi! Kaupungissa asuessa harva varmaan säästyy pyörävorojen kynsistä. Ja mallillakaan ei tunnu olevan väliä - yhtä hyvin tuntuu kelpaavan arvottomat mummopyörät kuin kalliimmat maastopyörätkin.
      On se vaan täällä maalla huoletonta, kun ei tarvitse tuollaisestakaan murehtia ;)

      Ja kiitos kaunis kommentistasi, mukava kuulla, että tykkäät! <3

      Poista
  11. Hei kiitti haasteesta! Tuoss se on jo työn alla ja huh, onpa siinä vaan mietittävää ;)
    Ihana fillari, vallan herkullinen! Onneksi landella ei ole pelkoa pyörävarkaista. En muuten malta odottaa, että pääsen kesällä näkemään teidän uudet karvaiset tyypit ja ne vanhatkin, jotka on vielä näkemättä. Hihii! :)

    VastaaPoista


Jokainen kommentti on suuri ilon aihe