21.6.2015

Haaste, osa 2

Siinäpä se Mittumaari taas hujahti.
Juhannussää teki onneksi yllätyskäänteen, eikä tarvinnut edes palellla, ainakaan torstain jälkeen. Tuli syötyä ja saunottua - se kai se on se olennasin asia juhannuksena?

Tässäpä ne saamani haasteen loput kysymykset vastauksineen. 



7. Yksi onnellisin muisto lapsuudestasi?

Ollessani 7-vuotias, teimme pienen kesälomareissun jonka päätteeksi ajoimme  etelä-pohjalaisen talon pihaan. Äiti pyysi nousemaan autosta, hämmennyksestä huolimatta tein työtä käskettyä. Kohta talon isäntä tulikin jo ulos, ja ohjasi meidät koirahäkin luo. Häkissä oli monta syötävän suloista koiranpentua. Koirat olivat collie-berninpaimenkoira-mix -pentuja. "Minkäs sä näistä ny valittet?" Kysyi isäntä. Voi sitä onnea! Valitsin pennun, joka istahti häkin reunaan - muiden pentujen koheltaessa ympäriinsä - tämä pentu kallisti päätään, katsoi suoraan silmiin samalla kuin ojensi tassua. Kotimatkan pentu itki Nissanin takapenkillä, mutta hiljeni, kun äiti ruuvasi radiosta Hurriganesia (ehkä?) kovemmalle. Koirasta tuli Roki. Puhuttelin Rokia pikkuveljenäni. Roki oli viisas koira, jonka nimeä ei dementoitunut isomummunikaan koskaan unohtanut, toisin kuin minun nimeni (no hard feelings).


8. Ystävyys, mitä se sinulle merkitsee?

Paljon. 
Ystäville voi kertoa aivan kaiken, ilman että tarvitsee pyöristellä asioiden teräviä kulmia. Ystävän kanssa ei tarvitse teeskennellä mitään. Ystävän kanssa haluaa jakaa iloiset asiat - tai vaihtoehtoisesti soittaa pitkä puhelu silloin, kun elämä näyttää nurjat puolensa. Olen onnekas, että ympärilläni on muutama ihana ystävä, osa jo ihan lapsuudesta saakka. Aikuistuttuamme meistä on kaikista tullut erihenkisiä ihmisiä, mutta ystävyys yhdistää. Aikuisiällä sitä helpommin ystävystyy sellaisten ihmisten kanssa jotka jakavat samoja kiinnostuksen kohteita. Lapsena solmitut ystävyyssuhteet taas kasvaa ihmisten mukana.






9. Missä asiassa koet olevasi erityisen hyvä/taitava? Onko se kenties leivonta, ruuanlaitto, käsitöiden teko, tai jokin ihan muu?

En koe omaavani mitään erityistaitoja. Olen ehkä keskinkertainen monessa asiassa, mutta että  erityisen taitava? En missään.
Haluisin kyllä olla supertaitava jossain asiassa. Vaikkapa konttikielen puhumisessa, tai tanssimisessa. Tai laulamisessa. Tai viheltämisessä. Sama se, missä, kunhan osaisin sen paljon paremmin kuin muut. 



10. Jos olisit vuodenaika niin mikä olisit ja miksi?

Kevät.
Olen syntynyt toukokuussa ja koen keväisin jonkin sortin jälleensyntymisen. Auringonvalon lisääntyessä, tuntuu kuin heräisi monta kuukautta kestäneestä tahmeasta horroksesta. Yhtäkkiä tekee mieli suunnitella kanaloita, kasvihuoneita ja mieleen putkahtelee kaikenmaailman muitakin konhotuksia. Istua iltamyöhäisellä ulkona viinilasillisella suunnitellen muistivihkoon kaikenmaailmamn touhuja. Kunnes saapuu elokuu ja tajuaa, että olipa suunnitelmat tänäkin kesänä turhan suureelliset. Elokuussa tulee marjastus-sienestys-mehustus-pakastus-stressi ja sitä jatkuu pitkälle syksyyn. Talven tullen huokaisee, että vihdoin saa istua hyvällä omallatunnolla sohvan ääressä tekemättä mitään. Siinä horroksessa mennään sitten taas sinne maaliskuulle saakka, kunnes kuvio alkaa taas alusta. 

11. Täydennä lause. Toivoisin, että...

Toivoisin, että elämä kohtelisi hyvin.

*****


En laita haastetta omalta osaltani enää kuitenkaan eteenpäin, koska aikapula.


19 kommenttia:

  1. Kylläpä oli tutun oloisia vastauksia, Etenkin tuo 10 kohta sopii meikäläisellekin oikein hyvin. Suuret suunnitelmat keväällä vain toistuvat kevät toisensa jälkeen samoine ja syksyn marjahöyrähdyksen jälkeen huomaa, että eipä taaskaan keretty...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesän kuvittelee, vuosi toisensa jälkeen, paljon pidemmäksi ajaksi. Eihän siinä, pieni ihminen, jos toinenkaan, ihmeitä aikaan saa :D

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Niinpä ♥ Roki oli tosi hyväntahtoinen ja viisas koira. Roki kuoli sinä vuonna kun muutin kotoa pois opiskelemaan, joten pitkään sain onneksi Rokin seurasta nauttia ♥

      Poista
  3. Toinen toukokuun lapsi täällä tunnisti itsensä kuvauksestasi! :) Paitsi että säilöntävietti elokuussa on vielä aika vaimea, mutta joka vuosi kasvaa kyllä. Ihanat kuvat! Kuten myös juhannuspostauksessasi, jonka ehdin vasta nyt lukea senkin. "Koska aikapula." <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oma säilöntävietti nousi sfääreihin siinä vaiheessa, kun minusta tuli maakellarin omistaja - pitäähän sinne hyllyjen täytettä saada ;)

      Ja kiitos! Hyviä kesäpäiviä teille Helsinkiin ja Ryötönperälle!

      Poista
  4. Sinulla on aina niin ihanat kuvat :))

    VastaaPoista
  5. Tuo vastaus 9 oli kuin minun näppikseltäni. Olisin aina halunnut olla hyvä edes jossain, siis oikeasti hyvä. Teen kohtuullisen hyvin monenlaista, ja monessa asiassa olen surkea. Mutta oikeasti taitava, ei en vain ole. Missään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kiukuttelin tästä asiasta lisää kotosallakin. Miksi lapsesta asti toitotetaan, että "jokainen on jossain hyvä" ? Vai tarkoitetaankohan sillä kuitenkin vaan sellaista tavallista keskivertoa tyyliin: "on niitä nyt paskempiakin"? ;D Kun sitten tämmöselle keskiverrolle on ihan kauhea pettymys, kun ei tullutkaan kovin taitavaksi missään? :D

      Poista
  6. Mun mielestä otat todella ihania kuvia. Niin ihania, että se on jo erityistaito.

    Mä olen tullut siihen tulokseen että olen maailman paras keskinkertainen ihminen. Kaikkea vähän, muttei mitään liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana. Ehkä siitä voisi tulla erityistaito, jos jaksaisi harjoitella ja opetella tarpeeksi.

      Minä kyllä laskisin sinun erityistaidoiksi puutarhanhoidon ja risuaskartelut, ihan vaan nopeasti esimerkiksi heitettynä.

      Poista
  7. Kivoja kysymyksiä/vastauksia. Tunnistin monia tunteita.

    Jospa sä olet erityisen hyvä kasvattamaan vuohenputkia ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva! :)

      Niin ja joo, voisihan asiaa lähestyä tuoltakin kantilta!

      Poista
    2. Kääk, apua, kääk :D

      Sain alitajunnalta viestin: muotoilu on harvinaisen huono. Siis meinasin noita tienvarsia, aloittelevan pihapuutarhurin kenties rehevintä kukkaloistoa. En mitään muuta, ei kielikuvia.

      Poista
    3. Hehee :D Terveisiä alitajunnalle: Ota rennosti, en mä mitään kielikuvia olisi ymmärtänytkään. Mutta kuule, kun ei meillä silti ehkä kuitenkaan kasva liioin niitä vuohenputkia? Koska mä olen pikkuisen epävarma tunnistamaan vuohenputkea, niin ei sitä silloin ongelmaksi asti ainakaan ole. :D mun tämän kesän top- rikkikset on vanha ja ikävä tuttavuus juolavehnä, ja nyt uutena ja mahdottoman ärsyttävänä uutuutena niittyleinikki.

      Poista
  8. Ei tarvitse olla erityisen hyvä missään, sehän on moniottelija parhaimmillaan, jos monessa on "ihan ok" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta olisihan se kamalan kiva olla luonnonlahjakkuus jossain asiassa, ilman mitään suurempia harjoitteluita ;D

      Poista
  9. Olipas kiva katsella kotianne lehden sivuilta...kaunista kotianne..:)

    VastaaPoista


Jokainen kommentti on suuri ilon aihe