7.7.2016

Saunaremppa ja yksi koiranpentu

Tervehdys!

Olipahan blogitauko! Kokonaiset kaksi kuukautta, eikä minulla ole edes kummoisempia selityksiä. Äkkiseltään voisi tietenkin kuvitella, että meillä on tahkottu erinäisten remonttien parissa yötäpäivää ja siksi en ole ehtinyt päivitellä kuulumisia. Kiire on ollut, mutta se on johtunut lähinnä tästä perusarjen pyörityksestä. Tuntuu, että vuorokauden tunnit ei vaan tällä hetkellä yksinkertaisesti riitä mihinkään ylimääräiseen (jona en nyt tietenkään blogin pitämistä pidä). Kukkapenkit rehottaa rikkaruohoissaan, ja vähän joka nurkka odottelee jotakin kitkemistä, nyppimistä ja puunaamista. Uskon ja luotan siihen, että vielä tulee se aika, kun ehdin ja jaksan hoitaa puutarhahommia, että tulee taas se aika kun kitkeminen ja kaikenmaailman nyppiminen tuntuu joltain muulta kuin pakkopullalta. Siltä se nimittäin tuntuu tällä hetkellä. Tekisi mieli räjäyttää välillä koko helkkarin piha dynamiitilla ilmaan. Toisaalta toinen potentiaalinen (ja astetta vähemmän radikaali)  vaihtoehto dynamiitille olisi puutarhasuunnitelma. Ammattilaisen tekemä. Nomutta, nyt mennään eteenpäin amatöörisuunnitelmin ja voi olla että jälkeenpäin itkettää. Pihan ongelmakohdat jätän ratkomatta, ja jään odottamaan jotain suurta ahaa-elämystä. 

On meillä jotain tullut valmiiksikin, tai ainakin melkein.
Ulkosaunan pukuhuoneen laatoitus on valmis! Pukuhuone ei ole vielä valmis, mutta lattia sentään. 
Ja hittoon kompromissit (aiemassa postauksessa väitin sopeutuvani sellaiseen), lattiassa komeilee nyt ihan oikeat jokikivilaatat, eikä mitkään sinnepäin-viritykset (kiitos 40%-alen). Ja tykkään. Tykkään ihan valtavasti!



ja kyllä - nuo sähkövedot häiritsee silmää todella!




Sitten vaan jonkinlaista klaffipöytää ja rottinkituoleja tuohon puhkuhuoneeseen, niin kelpaa vilvoitella. Eihän tuonne nyt meinaisi malttaa mitään huonekaluja laittaakaan, että lattia ei peittyisi. 

Seuraavaksi sitten terassin hahmottamista tuohon saunan ympärille.


Terassia on sitten tulossa saunan edustalle, eteläpäädylle (omenapuun ympärille ja saunan taakse, johon oli tarkoitus se palju sitten aikanaan asettaa. Suuri kolmihaarainen koivu tuosta jo on kaadettu ja kantokin kaivettiin iri eilen. Tältä se näyttää tällä hetkellä.


Ja suunnitelmathan tässä matkan varrella elää, ja tuorein tämänhetkinen suunnitelma on jatkaa puutarha-aluetta tuonne aitoille saakka. Aittojen edustalla kasvavat villit vadelmapuskat saavat luvan lähteä (tai ajattelin kyllä ottaa pistokkaita ja kokeilla kuinka niiden kanssa onnistuu paikan siirtäminen) ja aittojen edusta siivottu alue (hiekkaa? mitä?) jossa voisi olla pöytäryhmä. Aittojen eteen kasvimaa (siinä se jo nytkin on, mutta jotain järkeistetympää versiota nyt tarvittaisiin, koska valkojuuret!), tässä voisi  kasvatella lähinnä lavoilla salaatteja ja sen sellaista, saisi olla sellainen pieni oma siirtolapuutarha - marjapuskia, hedelmäpuita ja kaikkea! Toinen puoli pellosta saisi sitten jäädä pelloksi jossa voi kasvattaa herneitä, papuja ja perunaa - sellaisia jotka jotka vaativat tilaa, ja eivät ole niin kranttuja rikkaruohojen suhteen. No sitten lähinnä mietityttääkin, että mitä tuo kasvimaan pohja olisi (johon päälle sitten rakennettaisiin ne kasvilavat)? Olisi mukavaa, jos salaattitarpeet voisi kipaista kasvimaalta kesäsandaaleissa, eikä aina tarvitsisi vetää kumppareita jalkaan. Oliskohan leikattava nurmi kuitenkin kaikista helpoin? 
Kasvimaan laidalle tulisi sitten kasvihuone (mahdollisesti vuonna 2045) ja joka lapsiperheen pakollisen pihan rumistuksenkin (=trampoliinin) saisi kätevästi pois pihasta tuonne kasvimaan laidalle.  

Huh, tässä kirjoittaessahan aivan jo meinaa innostua! Tekisi mieli nostaa hihat ja mennä myllertämään. Ainakin ajatuksen tasolla. 

Ja koska instan puolella lupailin kuvia meidän uudesta perheenjäsenestä (joo, kyllä. Me ollaan hulluja ja otettiin koiranpentu!). Koira on kultaisennoutajan ja villakoiran sekoitus ja on aivan hirvittävän ihana. Oikeasti! Rasittava kuin mikä (niin kuin kaikki pennut), mutta ihan todella, todella kuuliainen ja hyväntahtoinen. Aivan kertakaikkisen valloittava luonne.