Saunaremontti ja vävypoika

Saunaremppa on edennyt, sanotaanko että.. sykäyksittäin. Välillä on mennyt viikkoja, että vanhan saunan ovea ei ole avattukaan. T on silti läpi syksyn, optimistiselle luonteelleen uskollisesti, vannonnut että joulusaunat löylytellään tynnyrisaunan sijasta vanhalla saunalla. 

Ja kuulkaa, kyllä se on ihan mahdollista. Tämähän ei tarkoita sitä, että saunaremontti olisi ns. taputeltu koko saunan osalta jouluun mennessä. Ehei. Jokikivilattia on edelleen pelkkä haave ja muutoinkin, saunakamarin puolella ei ole tehty vielä juuri mitään. Saunan puolella kuitenkin on tällä viikolla tapahtunut kovaa kyytiä, vähän ulkopuolista apuakin on käytetty. Mutta saunomiskunnossa se on mitä todennäköisemmin jo viikonloppuna!

Tällä hetkellä saunassa aherretaan lauteiden parissa, ja sitten puuttuukin enää uuden kiukaan asennus. 

Laudevärkit, vanhaa tuppeen sahattua koivulankkua, löytyivät navetasta. 

Vanhan kaatuneen omenapuun runko on odotellut jo muutaman vuoden sopivaa käyttökohdetta, ja nyt löytyi vapaa följarin paikka! Hauskaa, että kaikella on tapana löytää paikkansa. 

Jätimme saunaan vanhan tiilistä muuratun (suuren!) kertalämmitteisen kiukaan, mutta viereen asennamme tavallisen puukiukaan, jotta saunaan pääsee vähemmälläkin lämmittämisellä. Sitä voi välillä fiilistellä savusaunamaisista löylyistä, kun on aikaa lämmitellä saunaa vaikka koko päivä.

Saunakamarin osalta remontti jää loppukevääseen, kun on kelejä toteuttaa se jokikivilaattalattia. Lupaan raportoida kattavammin saunaremontin toteutuksesta, kunhan se on valmis!

Ai niin, ja olen tainnut vain instan puolella vilauttaa meidän uutta vävypoikaa?

Tyttöjen ilo ja tämän hetken riemu: Remu-pässi.

Remu on komea sarvipää, puhdas ahvenanmaanlammas-pässi. Hän on casanovamaisesta luonteestaan huolimatta, hyvinkin herrasmies. Remu on viipynyt meillä jo parisen viikkoa, ja hän antaa aikaansa yhdelle uuhelle kerrallaan, yleensä n. kaksi päivää. Sen kahden päivän ajan Remu ei näekään muita kuin sen hetkisen mielitiettynsä. Tämä hempeily on oikeasti huvittavaa katsottavaa! Pariskunta eristäytyy melkein kokonaan muusta laumasta, ja Remu vielä yleensä houkuttelee daaminsa lampolaan sisälle, muun lauman ulkoillessa. Tai sitten he makoilevat ulkosalla ja märehtivät samaan tahtiin, rinta rinnan! <3 Mielenkiintoista seurata sitten keväällä, tapahtuuko karitsoinnit siinä järjestyksessä kuin olemme tulkinneet Remun ihastuksista päätellen uuhien kiimat. 

Taisin mainita viime kerralla jotain kukko-kokkauksestani? Siitä tuli aivan taivaallisen hyvää! Taidan postata reseptin seuraavaksi, vielä kun muistan.