17.11.2015

Marraskuiset tiistaiterveiset


Heissuliveissuli!

Tiistaiterveisiä tulin rustaamaan tässä tytön päikkäriajalla. Blogi elää hiljaiseloa, mutta olen aistivinani samaa hiljaisuutta vähän muidenkin blogeissa. Oikeastaan, olen ihan hyvillänikin asiasta, koska pysyn näin paremmin kärryillä teidän muiden tapahtumista ja ajatuksista. 

Olisi paljon asiaa, mutta toisaalta ajateltuna ei niin yhtään mitään. Maailmanmeno se jaksaa ihmetyttää rumuudellaan - kanssaihmisten mustavalkoinen ajattelutapa - se vasta jaksaakin hämmästyttää, kummastuttaa. Empatia, myötätunto ja epäitsekkyys ovat ilmeisesti tällä hetkellä täysin "out" ja niin tunteva on vajakkisuvakki, joka on kerjäämässä tänne ongelmia. Sananvapauden nimissä julistetaan omia mielipiteitä. Kaikillahan on mielipide - osa niistä vaan on ihan helkkarin typeriä, pakko sanoa.

Viime aikojen hirveyksien jälkeen, tekee mieli käpertyä omaan kotipesään ja vetää ne kaikista kalleimmat lähelleen. Sytyttää kynttilät ja tuntea kiitollisuutta jokaisesta tärkeästä hetkestä. 

Tykkään paljon tästä isoveikan ottamasta kuvasta.

Pimeydestä  ansiosta/huolimatta tämä vuodenaika on jollain tapaa lohdullinen. Ei ole niin justiinsa, vaikka villakoirat juoksisi kintuissa. 


Sinä lyhyenä hetkenä, kun marraskuinen aamuaurinko pyyhkäisee salin läpi - käyttää mieluusti vain hetken ihailemiseen. Ei voivotteluun pesemättömistä ikkunoista (sen aika koittaa keväällä, armoa tuntemattoman kevätauringon aikaan).

Marraskuussa on sitäpaitsi tarpeeksi hämärää aloittaa aamut kynttilänhämyssä ja lempeässä puuhellan lämmössä. On myös ihan hyväksyttyä käydä vähän "hitaalla" ja tehdä arki-iltoinakin hiukan tuhdimpaa lohturuokaa. Tämän syksyn lohturuoka on muuten lihapullat punaviini-vuohenjuustokastikkeessa, ihan älyttömän hyvää syksyruokaa. 


Kausivalojenkin kanssa saa fiilistellä aamusta iltaan. Kattolamppuja ei tee mieli oikeastaan sytyttää juuri lainkaan.

Ehkä minä jo ensi vuonna unohdan pelkoni tätä pimeää ajankohtaa kohtaan. Eihän tämä oikeastaan ole yhtään kamala. 

Ja koska joskus blogin alkumetreillä määrittelin tämän sisustusblogiksi, niin syksyn (ainoat) sisustushankinnat ovat tässä:


Kaksi kultaista "silkkitäkkiä".



Mukavaa marraskuuta! 
Pitäkää toisistanne huolta.



24 kommenttia:

  1. Samoissa tunnelmissa, hieno kirjoitus & kuvat <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kynttilänhämyisiä tunnelmia teille sinne.

      Poista
  2. Ihanat silkkitäkit. Minun kultainen täkkini odottaa vielä löytäjäänsä.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä silkkitäkkilöytö oli ensimmäinen lajissaan, vaikka olen kulkenut "silmät auki" vaikka kuinka kauan. Tuntuu olevan haluttua tavaraa, koska täkeistä pyydetään ihan järjettömiä(kin) hintoja.

      Poista
  3. Hienosti sanottu ja pitää niin paikkaansa. Meillä pidetään vuoden tiiviin remontoinnin jälkeen ansaittua remonttivapaata ja vain löhötään sohvalla. Se tuntuu niin oikealta pimeän marraskuun saavuttua. Kynttilät palamaan ja sohvalle peiton alle mars :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Remonttivapaan jälkeen hommiin jaksaa tarttua ihan uudella tarmolla - ajatuksetkin siinä samalla selkiytyvät ja hommat luistaa taas sujuvammin. Hyvää remonttivapaata!

      Poista
  4. Villakoirat ovat vallanneet meidänkin nurkat marraskuun kunniaksi. Patjalla loikoilu lasten ja koirien(ei villa) kanssa on tuntunut paljon paremmalta vaihtoehdolta. Hyvä kirjoitus, kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Jonna! Pakko myöntää, että _ihan aina_ en siivousvimmassani jaksa olla näin zen (heh). Täytyy sillon varmaan palata tähän kirjoitukseen ja hengitellä syvään... ;)

      Poista
  5. Tiivistit hienosti sanoiksi sen mitä ajattelen.

    Tuo pyöränrengas-valosysteemi on tosi hieno!

    VastaaPoista
  6. Kaunista tekstiä sinulla ja niin on kaunis myös kotisi, mikäpä siellä on käpertyä sohvan nurkkaan niiden rakkaimpien kanssa ja nauttia kynttilän valosta ja uunin lämmöstä. Ihanaa syksyn jatkoa sinulle ja perheellesi:)

    VastaaPoista
  7. Noista mielipiteistä.. mieleen tuli sanonta, jonka mukaan jokainen fanaatikko on kerran ollut ennakkoluuloton lapsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielipide on kuin takapuoli, kaikila se löytyy ja toisen oma haisee enemmän. ;)

      Poista
  8. Hienon kuva on veikka ottanut pikkuisesta♥

    VastaaPoista
  9. Ihan just jetsulleen samanlaisissa fiiliksissä myös tässä osoitteessa :)
    Ja voi noita täkkejä <3 Mistä aina onnistutkin löytämään kaikkea niin ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oo, kiitos! Tykkään itekin. Nämä löytyi Huutonetistä eräisellä imetysmaratonilla :D

      Poista
  10. Niin mikä niistä ennakkoluulottomista lapsista tekee kapeakatseisia idiootteja? Tyhmät vanhemmat? Surullista on nähdä kuinka paljon tyhmyyttä maailmaan mahtuu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset kyllä nopeasti imaisevat kodin asenneilmapiirin itseensä. Ei ole yhdentekevää, miten muista ihmisistä puhutaan lasten kuullen.

      Poista
  11. Kaunista ja lempeän lohdullista tunnelmaa. Olen samaa mieltä kanssasi. Empatia ja ymmärrystä tuntuu löytyvän sitä vähemmässä määrin, mitä enemmän sitä yrittä viljellä. Surullista. Mutta onneksi oman mielipiteensä voi ja saa pitää. Onni on Omat, turvalliset joukot ympärillä.

    VastaaPoista


Jokainen kommentti on suuri ilon aihe