2.11.2013

Heikkona kauniisiin naisiin (ja neilikoihin)

Ostin eilen kauppareissulta kimpun vaaleanpunaisia neilikoita, lempikukkiani. Kirpparilta löytyi  harmaa maljakko ja vanha valokuva kauniista naisesta, poseeraamassa valkoisessa juhlamekossaan. Vanhat ja rapistuneet naisten valokuvat on mun heikkous.

Miksi valokuvat ei enää nykypäivänä näytä samalta?

Sitten hiukan villiinnyin. Halloween, kekri ja pyhäinpäivä, kyllähän silloin saa luvan vähän kikkailla? ;)









Hyvää pyhäinpäivää, kekriä ja halloweenia. 

7 kommenttia:

  1. Oi oi, aika hurjat kuvat - toi pöytäkuva näytti ihan ensi silmäyksellä haudalta... aika paha ;) Hyvää Halloweenia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D No nyt kun sanoit (tuosta haudasta): Niinpä näyttääkin.. huuuu...neilikat ja kaikki! Nythän mä vasta hoksasinkin, että mun lempikukat on tosiaan hautajaiskukkia.

      Hyvää halloweenia! ;)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. ;) Vähän pitää ollakin! Me käytii eilen hakemassa vielä lisäjännitystä, kävelemällä metsänreunalle olevaan autiotaloon, meinasin saada slaagin kun siellä ulkovajassa alkoi kuulua kolina ja päälle sähinä.. Kissa?!... Ehkä? ;)

      Poista
  3. Uih, ihanan synkeitä kuvia! Vanhoissa valokuvissa on jotain tosi speciaalia, photoshopissa on lähes mahdoton luoda samanlaista sävymaailmaa ja tunnelmaa vaikka olisi kuinka pro. Ja se ajatus, että kuvan ottaminen on ollut tosi erikoinen hetki, siihen on valmistauduttu huolella ja ilmeetkin kuvissa aina niin kunnioittavan vakavat :)

    VastaaPoista
  4. Joo, jokin jännä tunnelma noista vanhoista valokuvista välittyy. Milloinkohan valokuvissa hymyily on tullut tavaksi (?) Väkisin yritetään naurattaa jo lapsesta saakka, jotta saadaan hymykuva.
    Tuosta tulikin idea, että täytyykin joskus kuvata perhepotretti vanhaan tyyliin, ykköset päällä ja naamat totisina.
    :)

    VastaaPoista
  5. Neilikat ovat parhaimpia vaikka kuinka olisivat hautajaiskukkia :)
    Ostan vallan kukkani jostakin noista lähikaupoista ja oksaneilikoita taidan eniten kuskata kotiin. Tosin myös eustomat ja liljat kuuluvat myös lempikukkiini ja niitäkin taidetaan käyttää aika usein suruvihkoissa.. Mutta ei anneta sen häiritä! Ihania nuo vanhat kuvat, itselläni on tuollaiset vakavat kuvat iso-iso-isovanhemmistani ja ne ovat niin kivat. Niistä ainakin huomaa hyvin mitkä piirteet on periytyneet eteenpäin (iso-iso-isoäidilläni on ollut samanmoinen nenä kuin minulla) :D

    VastaaPoista


Jokainen kommentti on suuri ilon aihe