Lehtikaali

Lehtikaalisatoa on popsittu sipsien ja pastan muodossa. Sipseihin lipsahti ensimmäisellä kerralla tujauksen verran liikaa suolaa. Muutoin aika simppeliä sipsien valmistamista. oliiviöljyä, suolaa ja viinietikkaa. 

Hyvää oli - ei uskoisi syövänsä yhtä superfoodia näitä rouskutellessa. 

Pasta syntyi (niin kuin pastat meillä noin niin kuin yleensäkin) - jääkapin inventaarion yhteydessä. 

Oli niin hyvää, että ajattelin kirjoittaa ainekset tännekin muistiin. En käyttänyt tuoretta chiliä, vaan lopuksi pastaa maistaessa tuumin, että mukaan sopisi pieni potku. Tässä vaiheessa en enää lisännyt tuoretta chiliä, vaan kulttimainetta niittänyt "kukkokastiketta" Srirachaa -ihan vain pieni loraus!

Sitten vielä pitäisi keksiä mihin helvakkoon, sullon tuota lehtikaalisatoa. Taidan pakastaa tuoreeltaan, kun alkaa sipsit ja pastat kyllästyttämään. Edelleen otan mielelläni vastaan vinkkejä hyviksi todettuihin lehtikaaliresepteihin. Anyone? 

Ja miten paljon lehtikaalista voi kerralla nyppiä lehtiä, että kaali jaksaa jatkaa kasvuaan?

Löytöjä ruokakaupasta

Lauantai-iltaa!

Kummalliseksi on mennyt tämän blogillisen elämä, kun ei mukamas meinaa löytää aikaa päivitellä. 

En minä  koko aikaa ole marjastamassa, purkittamassa ja säilömässä, jos niin höpsöjä luulitte. Ei vaan löydy oikeaa hetkeä blogipäivityksille- ja sitten kun taukoa on ollut, niin jotenkin sitä tulee vaikeaksi istahtaa blogin pariin.

Aloitan kuitenkin limsalöydölläni (jep - elokuu on ollut jännittävä!).

Joskus ruokakaupasta tarttuu mukaan tuote, ihan vaan sen takia että tuote on nätti. Joskus kun olen yksin ruokakaupassa, maleksin ruokakaupassa hyllyjen välissä ilman minkäänlaista kiirettä ja saatan ostaa ruokatuotteita pelkän ulkonäön perusteella. Tuore heviosasto on hyvin houkutteleva, ja joskus tekisi mieli ostaa hedelmiä ihan vaan asetelmien - tai kivan värin takia. Minä siis kierrän nykyisin ruokakauppoja samalla tavalla, miten kiersin vaatekauppoja ennen tätä vuotta. Mutta mielummin sitä pari päärynää ostaa (näyttää muuten kivan rustiikkiselta puukippoon aseteltuna) kuin vaikkapa uudet kengät (vakuutteli hän itselleen).

Ruusunmakuista oli tämä limppari ja sopi hyvin nautiskeluun. Tykkäsin!

Ruusujuomien jälkeen onkin sitten aika palata takaisin maanpinnalle - ja kasvimaalle. Ensi talven varalle on säilötty jotain pikkulintujenkin varalle. Kauraa kasvatimme (vai viljelimme?) kasvimaan "hukkariveillä". Ensi kesänä voisi laittaa enemmänkin, saisivat Börje+kanat pientä aivopähkinää jyviä etsiessään. Tosin, saa nähdä olisiko lyhteet pitänyt korjata jo vihreinä jotta eivät varistaisi jyviä jo ennen talvea. 

Vielä on näytettävä teille näitä puuliljojen kukintoja.

Keväällä istutetut ja nyt jo näin valtavat kukat. Huumaava tuoksu näistä ainakin lähtee! Pihalla voimakas tuoksu ei niinkään haittaa, mutta sisällä voisi herkkänenäistä hirvittää. 

Unohdetut (ja yksi pönötyskuva)

Olen tainnut vallan unohtaa esitellä kesän aikana tehdyt kirpparilöydöt! Aika laiskasti olen jaksanut kierrellä kirppuja, kun mitään varsinaista tavaran tarvetta ei ole. 

Varmaan oikein mainiosti olisin pärjännyt ilman näitäkin hankintoja, MUTTA....

- kauniit kehykset

-halpa hinta

-kivat värit ja kuvakin miellyttää

- koska kipsipäät on kivoja!

- halpa hinta

Ja kun tässä tauluista on puhe, niin on vielä kolmaskin esittelemättä jäänyt juttu. 

Nimittäin meidän pönötyskuva. 

Ei mitään "sano muikku" -kuvaa, vaan oikeasti perhepotretti pönöttäen, vakavalla naamalla. 

Ajatuksena oli saada aikaan kuva, josta voisi teettää canvas-taulun, niin että kuvassa olisi vähän vanhanajan tunnelmaa mukana. 

Hullunhauska perhe?

*************

(Yksi tauluproggis on vielä kuivumassa pahvilaatikossa. Sattuipa niin (tuuri?), että meidän pihastamme löytyi  vahingoittumattomana säilynyt kuollut sudenkorento. Olipa jännittävää tutkailla sudenkorentoa noin läheltä! Täytyy toivoa, että saan sen ehjänä kehystettyä)

Hei hei kesä!

Kyllä se kesä taisi loppua nyt eiliseen. Ilmassa tuoksuu selvästi syksy ja ilma on läkähdyttävien helteiden jälkeen ihanan raikas. Ihana vetää ulkona keuhkot täyteen raitista ulkoilmaa!

Elokuu ja suloinen sadonkorjuu (heh, ja selkävaivat) ! Mutta ennen kuin pääsen ajatusten tasolla syksyyn kiinni, täytyy käsitellä mennyt kesä alta pois. 

Jättää hyvästit.

Enkä jaksa marista taas siitä, mitä kaikkea jäi tekemättä. Ainoastaan kesää ilostuttavat asiat painetaan muistiin.

1. Ryytimaa. Suuresti iloa tuottava asia. Suuresti raivoa tuottava asia. Liian iso, hallitsematon. Liikaa juolavehnää. Ai niin.. piti pysyä positiivisena:

- Liikaa Paljon salaattia

2. Kanat ja lampaat. (ja sata sydäntä).

Börje.

Kananmunat. Villa. 

Tämän kesän kana- ja lammastilallisen kokemuksella voisin ryhtyä kokoaikaiseksi lampuriksi ja kanatilalliseksi. Voisin viettää päiväni tuijottamassa kanoja ja lampaita, pitkästymättä. 

3. Vesi. Uiminen. Joka päivä oli pakko päästä pulahtamaan. Kansallispuistossa sijaitseva pieni järvi (Spitaalijärvi) on meidän suosikkipaikkamme

4. Kesäyöt. Istuskelu ulkona. Musiikin kuuntelu kesäyössä *

5. Kukat. Erityisesti odotin pioneita, jotka kukkivatkin. Pionien viereen heittelin pioniunikkojen siemeniä jotka yllätyksekseni lähtivät kasvuun runsain määrin.

6. Kesän maut. Lätyt ja mansikat.

Jos kuitenkin yhden pienen harmistuksen saan tähän loppuun mainita. Patti Smithin keikka Porin Jazzeilla jäi näkemättä ja kokematta. Me olimme Jazzeilla torstaina, kun Patti olisi ollut kaksi päivää myöhemmin, lauantaina. Kun nyt voisi sanoa, että tuleehan näitä - mutta, kun eipä varmaan tule. 

Onneksi on Youtube. *

Kananlihalle nousee iho myös tästä Marie Laforetin kappaleesta "Viens Viens" Aika väkevää tulkintaa. Takuulla tuoretta 70-lukua!

Arki tuli

Arki käynnistyi keskiviikkona, eskarin startattua. 

Sinne se meni reppu heiluen. Itkua ei tullut keneltäkään. Meitä kaikkia taisi jännittää niin paljon, että se piettosi alleen kyllä kaiken liikutuksen. Eniten pelkäsin oksentavani jännitykseltäni. Olisi ollut kamalan kurja aloitus ensimmäiselle päivälle, jos äiti olisi kyökännyt käytävälle. Ärsyttää olla tälläinen hyperjännittäjä joka asiassa, mutta minkäs teet.

Kesä on taas yhdeltä erää ohi. Arki rytmittää päiviä, tutusti ja turvallisesti. Vaikka arjen keskellä ei enää voi tehdä asioita spontaanisti, tykkään arjesta. Liika spontaanius ja päivien sisällön sattumanvaraisuus on stressaavaa. Menee ihmisen pasmat sekaisin sellaisesta. Jos olen aamulla päättänyt lähteväni mustikkaan, menen sinne hyvin todennäköisesti, vaikka minulle tarjoutuisi huikeita muita vaihtoehtoisia tapoja viettää päivä (ihan niin kuin tämä nyt olisi hyvin yleistä.. not!). En tykkää muuttaa suunnitelmia. Enkä koskaan lähde minnekään liian lyhyellä miettimisajalla. Täytyy olla aikaa sulatella asioita ja vaihtoehtoja. 

Aamulla muuten suunnitelin, että tänään on hyvä päivä säilöä tillit ja mintut, ja kuivattaa nokkosta ja lisää lipstikkaa. Aika villit on suunnitelmani perjantai-illlalle. 

Ai niin, en ole tainnutkaan hihkua, että minua kerrankin suosi arpaonni!?

Voitin fb:ssa järjestetyssä arvonnassa paikallisen valokuvajan suorittaman valokuvauksen. Valokuvaaja Deily Song, tuli yksi kesäilta näpsimään meistä kuvia. Sain luvan julkaista niitä tännekin. 

Kaikki allaolevat kuvat: Deily Song / Laureena's Photography

Kippis kuluneelle kesälle!

Kippis perjantaille!