Vuosi 2013 kuvina

Kohta on aika sanoa heipat tälle vuodelle. 

Vuoteen on mahtunut paljon kaikenlaista, paljon kaikkea kivaa ja uutta, mutta myös surua, menetyksiä ja  väsymystäkin. Luin eilisestä Hesarista Arno Kotron kirjoituksen "Valhe, emävalhe, valokuva-albumi", ja jäin miettimään sitä. Alla on lainaus kirjoituksesta, johon koko kirjoituksen olennaisin pointti kiteytyy:

"..Mutta kovin ohutta todellisuutta tässä ikuistetaan. Jos kuviin jotain tallentuu, niin lähinnä toiveita ja turhamaisuutta..."

Ei valokuvissa juurikaan ole nähtävissä arkea, epäjärjestystä, kiukkua tai nakkikastikkeita. Usein kuvien perusteella elämä on ainaista juhlaa ja iloa. Ketä niillä on oikeastaan tarkoitus huijata? 

Ajattelin kuitenkin nyt hiukan juksata teitä, tämän kamalan pitkän kuvakoosteen verran. Ja vaikka kollaasin kuvista ei sitä nakkikastiketta löydykään, löytyy sieltä nuori karvalakkipäinen herra lihapiirakkaa syömässä.

(Hups. Niitä tuli paljon.)

Vuosi 2013 oli ensimmäinen kokonainen vuosi tässä talossa ja pihapiirissä. Yläkerran remontti. Koiranpentu. Talon ulkovuorauksen paikkailu ja eteläpäädyn kokonaan uusiminen. Talon pihapiiriä ympäröivän aidan rakentaminen. Tupaantuliaiset. Pihajuhlat. Ensimmäinen oma kasvimaa ja sadonkorjuun ihanuus! Ja vielä blogin aloitus. Näin jälkeenpäin ajateltuna; ihan riittävästi tapahtui kuluneena vuonna. Paljon toki jäi vielä tekemättäkin. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.. on opeteltava sietämään keskeneräisyyttä. 

Mahtavaa Uutta Vuotta teille, tulkoon vuodesta 2014 hyvä  paras vuosi! Pum ja poks! 

Joulu meni

Mukavaa lauantaita!

Huh, Joulu oli ja meni, mutta jouluruokapöhö on ja pysyy. 4 päivää jouluruokaa on liikaa. Suklaarasia päivässä on liikaa. 6 päivää sisälläoloa on liikaa. 

Joulunpyhiä on vietetty tässä talossa lorvailun merkeissä. Pelailtu lautapelejä, herkuteltu, lueskeltu kirjoja ja läiskitty kortteja kynttilänvalossa yömyöhälle. Arkeen hyppääminen tuntuu tällä hetkellä vielä kamalan kaukaiselta ajatukselta. Kuinka tämän vetelehtelyvaihteen saa taas arkiasentoon?

Varmistaakseni joulunpyhien sujuvuuden, ostin itselleni kirjoja pukinkonttiin. Omien lahjusten lisäksi sain monta muutakin kivaa kirjapakettia. Takan vieressä oleva lukunurkka on ollut joulunpyhinä kovalla käytöllä.

Toivottavasti teidänkin joulunne meni leppoisasti! Vuoden pimein aika on nyt takanapäin ja Uusivuosi tuloillaan. Tammikuussa  ei ole yhtään liioiteltua alkaa suunnittelemaan keväthommia ja to do -listoja pihan muokkaamisesta hiljalleen puutarhamaisemmaksi. Onko muuten kenelläkään vinkata hyvää kirjaa, jonka avulla pääsisi alkuun puutarhan suunnittelussa? Vanhojen talojen puutarhaan sopivia, onko sellaisia? Puutarhan suunnittelussa mulla on hukassa täysin se punainen lanka, enkä hahmota mistä lähteä liikkeelle. Onkohan ne puutarhasuunnitelmat hirvittävän kalliita?

Taidan hakea lisää suklaata ja jättää ne puutarhasuunnitelmat tammikuulle.

Joulun toivotukset!

Kaupassa käyty. Kuusi koristeltu. Lahjat paketoitu. 

Olen etuajassa!

Huomiselle jää vielä ruokien teko. Kinkun valmistumistakaan ei tarvitse yöllä valvoa, sillä meillä ei tänä vuonna syödä kinkkua lainkaan. Meillä kinkun korvaa tänä jouluna Länsiylämaankarjan paisti. Ei löydetty possua jota voisi pistellä poskeen ilman pientä kolkuttelua omatunnossa.

Tonttupajalla ehti valmistumaan ensimmäinen laventelisaippuaerä. Olipa jännää! Tosin ensikertalaiselle myös hiukan pelottava kokemus tuo lipeän käsittely. Jäin hommaan totaalisesti koukkuun ja suunnitteilla on jo seuraava saippuaerä. Laitan tännekin sitten ohjeita ja vinkkejä, jos joku haluaa kokeilla.

Mutta nyt on aika toivotella teille kaikille oikein mukavaa ja kiireetöntä joulunaikaa. 

Levätään ja nautitaan!

Vanhan tavaran mania

Houston we have a problem!

Aloitin sen jo ennen Pihlajaa. Vanhojen aarteiden keräämisen. Mutta nyt alkaa olla pirtin tarpeisto kerätty, ja pikkasen ylikin. En vaan voi vastustaa, jos eteeni tupsahtaa vanha, elämää nähnyt kaunis tavara. Se virhe tapahtuu jo siinä, kun alan kurkkimaan kaikenmaailman nettihuutokauppojen ja vanhojen tavaroisen kierrätyspaikkoja. "Ihan vaan vähän kurkkaan..." On mun tapauksessa ne kuuluisat viimeiset ajatukset. 

Totta hemmetissä sieltä sitten löytyy vanhoja rautatieasemalta poistettuja valaisimia, tai vanha kiva  lautashylly (halvalla!) 1800-luvulta, jonka kulahtanut maalipinta mätsää just passelisti meidän saarekkeen kulahtaneeseen maalipintaan. 

Tällaisten helmien kanssa ei ostopäätöstä voi pyöritellä mielessä loputtomiin, sillä ei näitä joka päivä vastaan kävele (luojan kiitos ei!). Siinä sitten ollaan, isojen asioiden äärellä. 

Muutaman kerran olen hylännyt tällaisen helmen. Kieltänyt ajattelemasta ja yrittänyt unohtaa. Ja on harmittanut vielä pitkän ajan jälkeenkin!

 Kerran näin kävi yksien vanhojen lasipariovien kanssa, kun T lähti tinkaamaan (olisikohan ollut peräti kympistä kyse) myyjän kanssa ja viivytteli ostopäätöksen kanssa. Nopea söi hitaan, ja ovet meni niin sanotusti nenän ohi. 

Voitte ehkä kuvitella mielessänne sellaisen merkitsevän ja tuiman katseen jolloin toisen kannattaa  olla vaan ihan hiljaa. Muistaakseni T teki juuri niin, eikä siinä mitkään sanat olisi auttaneetkaan. Yhä edelleen nämä lasipariovet synnyttävät voimakkaita tunteita! Voin nimittäin kertoa, että vanhojen lasisten pariovien löytäminen oli työn ja tuskan takana.

Materialisti mikä materialisti.
Ostin sen lautashyllyn ja kaksi vanhaa rautatieaseman valaisinta.

Hyi mua!!!!!

Oikeasti tuo lautashylly on pikkasen hassukin tuossa toisen ikkunakaapin vieressä, mutta ei se haittaa. Tuo maalipinta lautashyllyssä on vaan niin hieno!!!!

Jouluvalmistelut..Kesken!

Ei, en ole kyninyt mitään siivekästä, 

vaan järjestelin kirjastohuonetta (oikeasti huone on epämääräisen rojun välivarastointipaikka ja kirjasaldo tässä huoneessa nolla. Silti kutsun sitä kirjastohuoneeksi) ja törmäsin viime pääsiäiseltä ylijääneihin höyheniin. 

Vuosi vuodelta olen vähemmän ja vähemmän innostunut muovisista joulukuusenkoristeista. 

Kuistin kuusessa roikkuu höyhenten lisäksi muutama valkoisesta paperista askarreltu koriste ja se taitaa riittää kuistin kuuselle. Salin kuuseen tulee taatusti kaikkea enemmän, sillä koristeluvastaavana toimii meidän 6vee. F. (Ehkä sen verran taktikoin, että en tuo kuitenkaan koko koristeluarsenaalia tyrkylle ;)

Siihen päättyi muuten sillä erää kirjastohuoneen siivoilut. Täytyisi varmaan mennä jatkamaan, mutta toisaalta.. Oven saa helposti suljettua ;)

Huomasin eilen, että tasan vuosi sitten, 6 päivää ennen joulua, teimme muuttoa ja nukuimme täällä ensimmäisen yön. Nyt ei ole mitään muuttorumbaa, joten periaatteessa tässä pitäisi olla ihan hyvin aikaa vielä tehdä ruuat, siivota ja hankkia viimeiset lahjat. Taitaa olla vaan suurta itsepetosta tämä yltiörauhallinen suhtautuminen. Kyllä tässä vielä paniikki viimeistään viikonloppuna ehditään hankkimaan. Mutta sitten maanantaina ei tehdä enää mitään muuta, kun ihaillaan siivottua kotia ja nostetaan jalat sohvan karmille. 

Sitäpaitsi, nyt on niin pimeääkin, että ei niistä kiiltävistä pinnoista mitään iloa muutenkaan olisi.

(T, vinkki sulle: Näytä tuo ylläoleva virke mulle viikonloppuna, jos se yltiörauhallisuus on kehittynyt joksikin muuksi "tilaksi")

:D

Blogiesittely

Oletteko te jo tutustuneet Sisustusblogeja -blogiin?

Mun mielestä aivan loistoidea Tarjalta koota sisustus-, lifestyle-, ja käsityöblogeja yhteen blogiin. Sisustusblogeja -blogi on Tarja's Snowland -blogin "sivukonttori", johon Tarja on koonnut omia suosikkejaan ja julkaisee täällä bloggaaja- ja blogiesittelyitä.

Kannattaa käydä kurkkimassa, josko löytyisi uusia kivoja blogeja lukulistoille!

http://sisustusblogeja.blogspot.fi/

Minä ainakin olin hirveän otettu, kun Tarja kysyi voisiko tehdä esittelyn blogistani.

Tuntui aivan mahtavalta, kun joku osoittaa mielenkiintoa piskuista blogiani kohtaan ;)

Viimeisimpänä blogiesittelynä löytyy Punainen Pihlaja.

Kiitos vaan vielä Tarja Sinulle ja stressitöntä joulun odotusta Snowlandiin, niin kuin teille muillekin lukijoille! (nimimerk. Kaikki on vielä ihan kesken, tekemättä ja miettimättä.. Taidan ottaa illalla lasin punaviiniä ja miettiä tehtävälistaa.. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! ;)

ps. Ekan joulukuusen roudasin tänään kuistille. Salin joulukuusi odottaa vajassa vielä. Menee vähän epäjärjestyksessä, sillä viikonloppuna oli tarkoitus siivota. Kiva kuitenkin päästä jo fiilistelemään kuusen tuoksua! Kuusenkoristeet pysyvät tänäkin vuonna aika vähäisenä, miksi sitä suotta kaunista kuusta peittämään erilaisilla härpäkkeillä!

Palaillaan!

Gluteenittomat joulupiparit

"Nää on parempia, kuin tavalliset!" Tokaisi ukko-kultani näistä gluteenittomista pipareista. 

Kyllä nämä tosi hyviä ovat, tai siis aivan tosi perinteikkäiden ruskeiden pipareiden makuisia. Mun mielestä maultaan ei eroa vehnäjauhoihin leivotuista mitenkään. Tässä siis hyvä ja toimiva  perus-pipariohje jotka maistuvat muillekin, kuin gluteenille herkistyneille.

Plussaa myös taikinan käsiteltävyydestä. Tätä oli helppo kaulia ja muutoinkin käsitellä, se jos mikä, on paljon sanottu gluteenittomasta taikinasta!

Pipareista tuli myös väriltykseltään kauniin ruskeita. Kaunis ruskea väri pipareihin tulee kuulemma  soodasta. Tämä selittää sen, miksi aikaisemmin leipomani piparit (leivinjauheella) ovat jääneet valjun hailakoiksi.

Alkuperäinen ohje on peräisin täältä, klik. Itse jätin ohjeesta neilikan pois ja käytin muita mausteita enemmän.

**********************************************

Gluteenittomat joulupiparit

2tl kanelia

1tl inkivääriä

1tl pomeranssinkuorta

(1tl neilikkaa)

1dl fariinisokeria

1dl siirappia

100g voita

1 kananmuna

5,5dl gluteenitonta jauhoa

1tl ruokasoodaa

Kiehauta sokeri, siirappi ja mausteet kattilassa.

Lisää hieman jäähtyneeseen seokseen voi, kananmuna ja jauhot joihin on sekoitettu ruokasooda.

Sekoita taikina tasaiseksi ja laita kovettumaan jääkaappiin (mieluiten anna kovettua seuraavaan päivään).

Kauli taikina ohueksi (käytä jauhoja apuna), piparit kohoavat jonkin verran uunissa.

Paista 225 asteessa noin 6 minuuttia.

*************************************************

Kivat tiistait Teille, tyypit!

ps. Mikä tätä Bloggeria vaivaa, mihin ihmeessä lukijat-gadget on hävinnyt tuosta sivusta?

Vessassa (!)

Tervetuloa meidän pyhimpään!

Kieltämättä vähän tärähtäneeksi tunsin oloni tuolla veskissä konttiessani ja kuvatessani teille meidän veskiä. Tulin siihen tulokseen, ei tässä vielä mitään. Kuvitelkaa, jos mä olisin julkaissut tänne kuvan jossa mä istun pöntöllä!

Vessa sijaitsee uudelleen rakennetulla kuistilla. Ihanne olisi ollut, että olisimme saaneet mahdutettua suihkutilatkin kuistille, mutta tila ei riittänyt. Kylpyhuone sijaitsee makkarimme vieressä ja on rakennettu hirsirakenteista erilleen "huone huoneen sisään" -periaatteella. Halusin pitää vessan ja peseytymistilat ihan erillään toisista. En halunnut vessanpönttöä peseytymistilojen yhteyteen. Piste.

Meillä on talossa vain yksi vessa.  Ensin piti tulla kaksi, mutta lopulta tulimme siihen tulokseen, että kyllä yksi vessa täytyy riittää kolmihenkiselle perheelle ja hyvin on riittänytkin. Ja onhan meillä ulkohuussi, jos kaikille pukkaa hätä samaan aikaan. 

Vessa(kin) on aika pitkälle kierrätysmateriaaleista rakennettu. Lankkulattia on uutta (vanhan kuistin lankuista vain pieni osa oli pelastettavissa, niistä rakennettiin mm. portaikko). Osa kuistin seinän helmiponteista säästyi ja niitä uudelleenkäytettiin vessassa.

Tapetti on P&R:n. Maaleina käytin Uulaa (seinillä Intoa ja lattiassa lattiamaali). Värit on sekoitettu valkoisesta maalista itse pigmenteillä. 

"Allashärveli" on rakennettu vanhoista lattialankuista ja riiheltä löytyneistä nokiintuneista orsista.

Vessan sisäkatto on harmaantuneesta laudasta.

Kattolamppu on Ranskasta brocanteelta löytynyt joku vanha pesukoneen osa. 

Seinälamppuna peilin päällä on pihavalo.

Sarvi löytyi navetasta.

Saippuateline löytyi Ranskasta myös kirppikseltä muistaakseni 10 sentillä. 

Pärekoreja talossa (ja vajoissa) oli paljon, niitä onkin meillä paljon käytössä, siellä täällä.

Vessan ulkoseinällä on kaksi ikkunaa. Näkösuojaa antavat pellavaiset vanhat lautasliinat.

Vessalukemisena voi lukea vaikka "Valistuksen oppikirjaa" vuodelta 1914. Vanhoja oppikirjoja löytyi vintiltä.

*****************

Nyt on sitten vessa esitelty blogissa. Seuraavaksi jotain muuta kuin veskijuttuja :)

Hyvää kolmatta adventtia!

Kirje Korvatunturille

Kiva Rakas joulupukki,

Ajattelin lähestyä sinua tänä vuonna, noin 25 vuoden tauon jälkeen, henkilökohtaisesti ja ilman välikäsiä (niitä tonttuja!). 

Ihan vaan lyhykäisyydessään, sen enempiä kiertelemättä ja  väärinkäsitysten välttämiseksi (terveiset tontuille!) ajattelin tehdä pienen kuvakollaasin muutamista pikkujutuista, joista niin valtavasti ilahtuisin.

Kuvat: täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä

Vielä kirjoitettuna (lisäsin pari juttua):

*Englantilainen kasvihuone (tarkoitus oli tehdä tämä itse, mutta olen joustava ja huolin myös pakettiratkaisut, ks. kuva 2)

Koirankoppi (talvieristetty)

*Länsiylämaankarjaa (4-5 -päinen lauma)

*Kanaparvi (maatiasrotua! 4 kanaa yksi kukko)

*Kuttu (Suomenvuohi)

*3 lammasta (Suomenlammas)

*Mehiläispönttö+mehiläiset (ja kaikki ne tarvittavat jutut jotta saadaan hunajaa.

Villasukat (niitä ei voi koskaan olla liikaa!)

Suklaata (mielellään Fazerinaa)

Ylipäätään kaikki syötävä ja juotava ja käytettävä on aina mukavaa saada (karkki, punaviini ja kynttilät)

Puutarhasuunnitelma

Porontalja (porokin käy)

Jielden seinälamppu, (2-nivelinen) valaisemaan hämärää tilaa, lieden yläpuolella.

Mattopuut (+ kärsivällinen ja pitkähermoinen tyyppi opettamaan niiden käyttöä)

Clean Skin -tuoksu (T.: vinkki sulle!)

Tanskalainen maajussi (ei siis tanskalaista maajussia, vaan DVD - kaikki tuotantokaudet)

(* Jälkitoimitus voi tulla kyseeseen)

ps. T toivoo sitten vain perunanistutuskonetta!

Nähdään pian!

terv. Hanna

Tonttupajalla valmistunutta: leikkuulaudat

Pari viikkoa sitten ruokakaupassa käydessämme joku oli jättänyt Iltalehden välissä olleen Ilona-lehden ostoskärryihin josta poimin sen mukaani. Tuunari-palstalta löytyi kiva idea kierrättää, meiltäkin löytyviä, vanhoja lankkujen pätkiä. 

Ulkovarastosta löytyi vielä pala paksua nahkaa, josta sai tehdyksi osaan laudoista ripustuslenkit. 

Näitä oli nopea tehdä ja varsinkin jos omistaa tasohiomakoneen, käy hiominen käden käänteessä. Osaan leikkuulautoihin tehtiin porakoneella reikä, ja näin laudan saa roikkumaan esim. seinälle.

Hiomisen jälkeen leikkuulaudat jynssättiin hiontapölystä puhtaaksi pellavaöljysuovalla. Laudat odottelevat vielä öljyämistä (neitsytkookosöljyä), ja luulisin, että väri muuttuu hiukan öljyämisen myötä. 

Ajattelin, että näitä voisi laittaa vaikka joululahjaksi. Leikkuulaudalle voisi vaikka kerätä hyviä juustoja ja glögiä, tai mitä ikinä nyt keksiikään. 

Tarkoituksena oli vielä pistää pieni saippuapaja pystyyn ennen joulua. Olen pitkään jo haaveillut saippuan tekemisestä. Välineetkin odottelevat jo kaapissa! Toivotaan, että pääsen kirjoittelemaan saippuan valmistuksesta jo ihan kohta!

Mukavaa maanantaita ja lämpimästi tervetuloa Teille, uudet lukijat! Vau! Hetki sitten lukijoita oli vielä alle 20 ja nyt on 30:n raja mennyt rikki! Kiitos! 

<3

6.12.

Onnea 96-vuotias Suomi!

Tänään syttyy kynttilä kahdestakin syystä. 96-vuotiaalle Suomelle ja 95-vuotiaana ikiuneen nukahtaneelle Nelson Mandelan muistolle. Kiistatta varmaan yksi maailman merkittävämmistä henkilöistä. Meidän poikamme synnyinmaan entinen presidentti. 

Haikein ja kiitollisin mielin toivottelen hyvää itsenäisyyspäivää Teille kaikille!