30.5.2015

kuvat ei kerro koko totuutta







Kun löytyisi sellainen reilu tunti aikaa, että voisin päivitellä tänne blogin puolelle kuulumisia. No, säästyttepä vaan pitkiltä jaaritteluiltani tälläkin kertaa. Vauvan nukahdettua olen aika ulapalla itsekin, vaikka totuuden nimissä, tuntuu olevan aikalailla ympäri vuorokautinen olotila. 
Se ulappa.  

Kuningasidea, joka kumpusi laiskuudesta, oli raijata kuusi termiittiä pihaan ruohonleikkuutalkoisiin. 
No äänimaailma oli suurinpiirtein jotain tällaista:
Armiiii eiiiiiii, pois ruusupenkistä! Isabella pois rappusilta! Nyt kaikki pois sieltä niin kuin olis jo! Eieieieieieeei ette koske mun maksaruohoihin! Syökää niitä voikukkia! Voi he####i, isabella söi  meidän ruohosipulit. Pois sieltä yrttipenkistä!

Lähdin hetkeksi imettämään vauvaa sisälle ja pian tuli viesti puhelimeen: "hätä on suuri", lähettäjänä T. Vauvan syötettyäni tulin pihalle ihmettelemään tilannetta, T istui navetan rappusilla F:n kanssa ja totesi hiljaisella äänellä "ne on kuin pahaisia kakaroita". 

Kuvissa kuitenkin on yllättävän seesteinen tunnelma, vaikka todellisuus olikin jotain ihan muuta.

Piti kirjoitella puutarha-asioista, tomaateista ja kurpitsoista. Niistä sitten ehkä myöhemmin. 

Kesäistä viikonlopun jatkoa!



26.5.2015

Shake it like a polaroid picture

Olen jo pidempään ihastellut polaroidkuviksi teetettyjä valokuvia. Ainakin Printic on yksi sellainen paikka jossa kuvat saa kätevästi polaroideiksi, mutta kallis kappalehinta on estänyt toistaiseksi tekemästä tilausta tästä ranskalaisesta lafkasta. 

Onneksi on edullisempikin tapa saada valokuvansa polaroideiksi. Ifolorilla kuvat maksavat alle 0,10€/kpl ja tällä samalla hinnalla kuvat on mahdollista saada polaroideinakin. Valmista polaroid-sovellusta ei ifolorilla kuitenkaan ole, vaan ensin täytyy ladata Poladroid-ohjelma (täältä, klik) ja tämän jälkeen valitsemasi kuvat ovat  helposti muunnettavissa polaroid-muotoon. Ohjelma yrittää jäljitellä joka tavalla autenttista polaroidkameraa, mikä takuulla saa otsasuonen tykyttämään jollain muullakin hätäisellä.

Sen jälkeen kun olet muuntanut haluamasi kuvat polaroideiksi, voit tehdä normaaliin tapaan kuvatilauksen. Ifolorilta itse tilasin 0,09€:n kappalehintaan.

Kyllähän valokuvat polaroideiksi teetettyinä on mahdottoman kivoja. Leikkaa-liimaa -tyylisesti ajattelin tehdä ensimmäisen oman valokuva-albumin Hildalle, omasta vauva-ajastaan. Vähän sillä tavalla leikekirjatyylisesti, vai onko se jo vanhanaikainen ilmaisu - skräppäyksestähän nykyään puhutaan. Ihan kivaa vaihtelua, valmiiden kuvakirjojen aikana, vaikkakin sitten kyllä helppouden kustannuksella. 





Mukavaa, virallisesti viimeistä, kevätviikkoa!

23.5.2015

Nahkaiset rokoo-nojatuolit




Lauantaita!

En muista enää mitä varten selailin kännykälläni Torin ilmoituksia - vanhasta tottumuksesta, ehkä?
Sieltä nyt sitten sattui kuitenkin löytymään kaksi tällaista vanhahkoa rokokoo-nojatuolia. Nahkaa ja aika kivasti kulahtaneita, edulliseen hintaan. Kotiuttaahan ne piti, tietty.  Lopulta, en ole nyt edes ihan varma ovatko tuolit kuitenkin ehlä liian suuret  tuohon paikalleen, mutta katsellaan nyt hetki niitä siinä. 

Näyttääkö hassulta?


12.5.2015

Tunnelmia viikonlopulta













Tunnelmaa viime viikonlopulta. 

Suloiset, pienen prinsessan kastejuhlat on nyt takanapäin.

Tilaisuuden jännitysmomentti oli T:n lauluosuus.  Jännitin, että pillahdan lohduttomaan räkä-poskella-itkuun. Minulle on käynyt kerran niin elokuvissa nimittäin - voi luoja, se oli noloa.  Itkut kuitenkin pysyivät sellaisen soveliaan nyyhkytyksen tasolla, joka ei varastanut lauluosuudelta tarpeetonta huomiota.

Mutta enpäs nyt tarinoikaan pidempään. 
Lattianrajasta (=sitteristä) huudellaan viihdyttäjää paikalle. 

Keväistä viikkoa!!




5.5.2015

Börje


Tipuset ne kasvaa kovaa vauhtia, ja perheen yhdistämistoimet sujuivat hyvin.
Tipuja on edelleen kaikki kymmenenen tallella. Näyttäisi siltä, että parvesta puolet on kukkoja. 

Luulen, että parven muiden kanasten mielestä nämä riiviöt ovat rasittavia. Tulevat polleina herkkuapajille ja valtaavat suurena massana puurolautaset, niin että väliin ei mahdu yksikään ylimääräinen nokka. Räpiköivät ja ottavat toisistaan mittaa ulkona. Huligaaneja!

Joukossa on yksi wannabe-kanaäiti. Sussu (tai Lissu, en koskaan muista kumpiko on kumpi). SussuLissu änkeää itsensä aina tipusten lähelle ja on jatkuvasti puuttumassa tipujen hoitamiseen. Jokainen äiti varmaan tunnistaa tällaisen tyypin joka jakelee kasvatusniksejään kysymättä. Böönalla on nyt tipujen kuoriuduttua lyhentynyt pinna aivan olemattomiin. Bööna ei siedä lainkaan tällaista besserwisserin puuttumista perheensä asioihin, vaan ajautuu jatkuvasti heltat vastakkain SussuLissun kanssa. Tilanteet kärjistyvät usein siihen pisteeseen, että paikalle tarvitaan diplomaatti välien selvittelyn sujumiseksi. Paikalle tepastelee tällöin närkästynyt Börje. Näyttävät kukkohyppelyt daamien välissä usein riittää hämäämään riitapukarit erilleen. Sen jälkeen vielä loppunäytöksenä pieni körmyytys riidan aloittaneelle. Börje ei siedä kanasiensa välien selvittelyä lainkaan. Päivä päivältä arvostukseni Börjeä kohtaan vain nousee. Miten voi olla noin tilannelukutaitoinen kukko? Börje ansaitsisi vähintään oman insta-tilin. Toivon, että Börjen jälkeläisistä tulisi yhtä hienoja kukkoja kuin isänsä - ja että nämä löytäisivät oman kanaparvensa, ja välttyisivät uudenvuodenlupakseltani (coq au vin).

Osa kukkomaisesta arvokkuudesta karisee tällä jugurttiparralla.
Yksi asia minua kuitenkin vähän ihmetyttää tuossa Börjen järjenjuoksussa. Hän pitää hirveän tiukassa valvonnassa Böönaa. Tipujen käytökseen ei puutu millään tapaa, vaan jättää tiukat kasvatukselliset tilanteet yksin Böönan ratkaistaviksi. Tiedättehän, isin kanssa hurvitellaan ja äiti on se bad-ass joka hoitaa jäähyjen jaon. Niin tuntuu olevan tässäkin perheyksikössä. Kuitenkin Böönaa sitten valvotaan hirveän tiukan silmän alla. Vähänkään jos Bööna meinaisi tuulettaa ajatuksiaan esimerkiksi siten, että tipuset ovat sisällä ja Bööna nopeasti käväisisi ulkona verryttelemässä pystösulkiaan - ajaa Börje Böönan takaisin tipustensa luo. Ei vähääkään omaa aikaa. Börjen mielestä asian laita on, katsokaas, sillä tavalla, että jälkikasvusta ollaan nyt sitten vastuussa. Ehtii sitä sitten hurvitella taas myöhemmin.
 Ihme tiukkapipo.
Börje kun muutoin on tasa-arvoinen, moderni ja nykyaikainen, mutta sitten tässä asiassa jotenkin kummallisen vanhoillinen ja kapeakatseinen. Hiukan saisi kyllä isukkikin ottaa vastuuta perillisistään, jos minulta kysytään. Mutta eihän minulta tietenkään kysytä. Mutta koetan nyt vaan olla puuttumatta liikaa heidän asioihin. Tekisi kyllä mieli vähän neuvoa Böönaa ravitsemuksellisissa asioissa, kuten että munkkien jämillä ei kannata korvata terveellistä tipurehua - tarviiko sitä nyt ylipäätään antaa mitään sokeria vielä noin pienille? Sitten vaan hillutaan iltapäivä sokeripöhnissä ja leikitään tipurodeota roikkumalla Böönan selässä. Tarkoitin ne munkin jämät aikuisille vapun kunniaksi. 

Meillä on muuten ensi viikonloppuna juhlahumua. Vauva saa nimen lauantaina, äitienpäivä sunnuntaina, ja maanantaina oma syntymäpäivä (muistaakseni se oli 25 vuotta, mikä tulee nyt täyteen). Mahdoton, kolmen päivän juhlaputki edessä siis.