Valoa pimeyteen / / Yhteistyössä: Signify Finland Oy

Long time no see!

Joka vuosi unelmoin loppukesän puutarhajuhlista; lämmin - jo elokuuhun ehtineen kesän hämärä llta - lämmin palju, kuuma sauna, hyvä ruoka, viini, letkeä musiikki, hyvät tyypit ja tunnelmavalaistus. Aah, täydellisyyttä. 

Puitteet on nyt kunnossa täydelliseen loppukesän tunnelmointiin terassilla - ainakin valaistuksen osalta, sillä sain valita Signify Finland Oy:lta (entinen Philips) FOR THE LONG SUMMER NIGHTS -konseptin kahdesta eri valaistus vaihtoehdosta itselleni sopivan. Valaistusvaihtoehdot  olivat viiden metrin valonauha ja Philips Hue Go valaisin tai vaihtoehtoisesti Philips kolmen spottivalosarja ja Philips Hue Go valaisin. Valitsin jälkimmäisen (kolmen spottivalon sarjan). Valaisin sillä meidän saunan terassin vieressä olevan omenapuun, saunan toisella nurkalla olevan pihlajan (joka onkin aika huikean näköinen tällä hetkellä valaistuna, puun notkuessa punaisista pihlajanmarjoista!)

Kolmannen spottivalon asensimme valaisemaan saunan edustaa ja sen edustalla viihtyvää krokotiiliä. 

Kumpaankin pakettiin sisältyi vielä Hue Bridge, joka on samalla koko valaisusysteemin sydän. Hue Bridgen avulla valaistusta on mahdollista ajastaa ja säätää puhelimella. Jos lämmin keltainen valo kyllästyttää ja kaipaat eksoottisempia tai vähän jännittävämpiä värejä, uskallan väittää että löydät omaa silmää miellyttävän värisävyn, 16 miljoonan värivaihtoehdoista.

Valot toimivat verkkovirralla, joten valaisuteho näissä on eri luokkaa kuin aurinkokennovalaisimissa, mutta asettaa tietenkin omat rajoituksensa valaisimien asennukseen. Hue go toimii akulla, ja siihen olenkin erityisen ihastunut, sillä se on helppo kuljettaa mukanaan sinne mihin valoa kaipaa (tässä myös valittavana ne samat 16 miljoona värivaihtoehtoa - toimii vaikka discovaloina! :)

// Tuotteet saatu: Signify Finland Oy.
https://www2.meethue.com/fi-fi/ulkovalaistus

Kesäkakku

Tämän hetken suosikkikakkuresepti:

Sokerikakkupohja (gluteeniton):

4 munaa 

1 1/2 dl sokeria

2dl gluteenittomia jauhoja

1tl leivinjauhoja

Laita uuni 175 asteeseen. 

Vatkaa sokeri ja huoneenlämpöiset munat paksuhkoksi vaahdoksi.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne muna-sokerivaahtoon. 

Paista n. 30 min (itsellä oli n. 22cm vuoka halkaisijaltaan).

Oma rohkeus ei riittänyt yrittämään kakun halkaisua kolmeen osaan, vaikka se olisi saattanut hyvin onnistuakin, tässä kakussa oli kaksi kerrosta. 

Vadelmatäyte:

3 liiivatelehteä

1,5dl vadelmia

2dl kuohukermaa

n. 3 rkl sokeria

175g maustamatonta tuorejuustoa

Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään. Kuumenna vadelmat ja sokeri kattilassa. Anna kiehua hetki. Puristele liivatelehdistä liika vesi pois ja sulata ne vadelmien sekaan. Vatkaa kermavaahto. Vatkaa tuorejuusto kermavaahdon sekaan. Lisää jäähtynyt vadelmaseos kerma-tuorejuustoseokseen. 

Kokoa kakku kelmutettuun kakkuvuokaan, saadaksesi tasaiset reunat. 

Kostuta pohjat maidolla. 

Vadelmatäyte riittäisi varmasti hyvin kolmeenkin kerrokseen, mutta kahdella kerroksella täytettä saa käyttää reilusti ja silti jää vielä vähän yli. 

Koristelu:

2dl kermavaahtoa

sokeria

vaniljakreemijauhetta

+ kauden kukkasia (tarkista toki, että et käytä mitään myrkyllistä) puhtaista paikoista kerättynä, tässä oli omenapuun kukkasia (eivät ole siis varvinaisesti syötäviä, mutta ei myrkyllisäkään) ja keto-orvokkeja. 

Hyvää Juhannusaattoa!

Pimpernellit seinässä

Pari viikkoa sitten lähdettiin hirveällä tohinalla tapetoimaan huvilan eteisaulaa, mutta huvilalle päästyämme huomasimme, että meillä oli mukana kaikki muu tarpeellinen ja tarpeeton - paitsi ne eteisaulan tapetoitavat tapetit. Onneksi tuolla työleirillä ei tarvinnut peukaloita jäädä pyörittelemään, vaan tekemätöntä hommaa löytyy aina. Viime viikolla sitten viimein saimme ne pimpernellit eteisaulan seinälle, ja voi miten kovasti niistä tykkäänkään!

Unelmoin edelleen vaaleammista lankkulattioista. Eteisaulan lankkulattia on maalattu punaruskealla maalilla, ja vaikka sävystä kyllä pidän, etenkin sen käytännöllisyyden takia (roskat eivät niin helposti vrt. vaaleammassa lankkulattiassa), kaipaisin huvilalle valoa! Tuntuu nimittäin siltä, että tummahko lattia imee huushollin kaiken valon. Toinen maalattava lattia odottaisi keittiössä. Keittiöön on uusittu jossain kohtaa lankkulattia ja se on lankkujen kapeudesta päätellen mökkilaatua. Keittiön lankut on käsitelty jollain petsimaalilla tms. joka ei miellytä omaa silmää lainkaan. Maalaaminen vaan tuntuu hankalalta jo ajatuksenakin, pellavaöljyjen pitkän kuivumisen vuoksi. Kotona suurin osa lattioista on maalattu Uulan lattioihin tarkotetuilla pellavaöljymaalilla, mutta en ole niihin ihan 100%-tyytyväinen. Mökille olen ajatellut Tikkurilan Permoa, vaikka se ei enää samaa tavaraa kuulemma olekaan, mitä silloin joskus muinoin. Kaipaisin lattioihin pientä kiiltoa, jotta ne olisi helposti puhdistettavissa. Jos jollain teistä on suositella kestävää maalia lattioihin, otan suosituksia ja kokemuksia ilolla vastaan.

Huvilalla

Hiljalleen huvilallakin alkaa tapahtumaan. Mitään suurta, akuuttia kunnostustarvetta ei ole, joten ensimmäisenä huvilakesänä pääsemme laittelemaan pintoja enemmän oman näköisimmiksi. Lähinnä pintaremontti käsittää tapetointeja, portaikon ja käsittelemättömien katto-  ja puolipaneleiden maalaamista vähän'siellä täällä'. Yläkerran kuivakäymälä olisi myös työlistalla (tai pikemmin sen loppuun asentaminen), vaikka ensisijaisesti onkin tarjoitus käyttää ulkohuussia hotelli helpotuksena. Tässä kohtaa mainittakoon, että huvilalle ei tule vettä eikä siellä ole sähköliittymää - eikä ole tarkoitusta niitä sinne hankkiakaan.

Laiturin rakentaminen olisi tarkoitus myös saada aloitetuksi alkukesästä. T on hakenut appiukon kanssa tässä talven/kevään aikana haapapuuta metsästä ja iso kasa niistä sahautettua lautavärkkiä seisoo taapelissa, odottaen tulevia työtehtäviään laiturina. Haapaa tarvitaan vielä tässä kotosallakin saunan ja paljun  yhteyteen rakennetusta terassista joka jäi syksyllä kesken. 

Mutta nyt takaisin sisätiloihin ja jo niihin valmiisiin pintoihin. Lauantaina T kävi tapetoimassa appiukon kanssa keittiön. Tapettina William Morrisin Fruit -paperitapetti joka on käsittääkseni yksi vanhimpia Morrisin tapettimalleja (v. 1864). Kyseinen tapetti sai paljon ylistyksiä tapetoijan toimesta. On kuulemma aivan eri tavaraa tapetoida kuin vaikkapa P&R:n paperitapetit, johtuen Morrisin huomattavasti paksummasta paperista. 90-luvun melamiinikeittiö sai myös väistyä - heh, vielä vanhemman keittiön tieltä. Jotain hyvää siinäkin, että on tällainen hamstraaja/varastoija, emmekä ehtineet laittaa myyntiin Pihlajassa keittiössä olleita 50-luvun (?) keittiökaapistoja. Myyntikuvat kyllä olen ottanut useana kesänä, mutta sitten en koskaan raaskinnut niitä laittaa myyntiin. Vaan enpä olisi arvannut, että niillä vielä joskus huvilaa kalustaisin.. 

Sunnuntaina T asensi keittiöt paikoilleen sillä välin kun minä maalailin yläkerrassa meidän makuhuoneen seiniä. 

Keittiössä näyttää tällä hetkellä tältä:

Entäpä sitten se makuuhuone?

No siitä tuli kyllä ainakin erikoinen. 

Inspiraationa tähän toimi Lars Sjöberg Yhdeksän taloa ja kirkko kirjan kuva jossa yhden huoneen (1800-luvulta)  seinät oli marmoroitu vaaleanpunaisella liimamaalilla. Lukuisia ohjeistuksia internetistä etsiessäni selkeimpiä työohjeita löytyi haulla "venetian plaster" joka siis ei suoranaisesti marmorintia jäljittele vaan venetsialaista rappausta. Oma tapa oli sitten iloinen sekamelska ja kaikkien niiden katsomieni youtube-videoiden summa. :D 

Maalina käytin Annie Sloanin chalk paintia sävyinä: Scandinavian pink ja Arlene (pieni tilkka meni myös Old White sävyä). Lopputulos on kyllä aurinkoinen! hetki menee, että silmä tähän tottuu, mutta annetaan seinille siihen mahdollisuus. ;) 

Pikakelaus

Vuodenaika on vaihtunut syksystä talveksi ja vuosikin ehtinyt jo vaihtumaan päivitysten välissä. 

Tapahtumia, josta olisi riittänyt asiaa omiksi postauksiksi asti, on ollut niin paljon, mutta otetaan pikakelauksella loppuvuosi. 

Viimeksi kirjoittelin karitsoinneista ja silloin vielä edessä häämöttävistä pässien teurastuksesta kotitarvelihaksi. Teurastukset hoituivat miehen ja appiukon toimesta pulttipistoolia apuna käyttäen. Homma oli niin armollinen kuin nyt vaan tuo tilanne voi olla. Pahinta oli teurastuspäivän odottaminen ja pässien hoitaminen viimeisinä päivinä, kun tiesin mitä edessä on. Itse lopetus sujui kivuttomasti ja niin nopeasti, että lopetettava eläin ei ehtinyt kärsiä sekuntiakaan. Saimme viisi taljaa talteen ruhoista, ja ne on nyt muokattavana nahkajalostamolla. Yhden komeimman pässin myin eloon, siitospässiksi. Pakastimessa on nyt karitsanjauhelihaa, paisteja ja sisä- ja ulkofileitä (ja on meillä siellä muuten yksi konainen paloiteltu sikakin, joka kasvoi kaverin luona - teimme vähän vaihtokauppoja eläinten kesken). Koirat eivät ole pahemmin teollista koiranruokaa tarvinneet, kun ovat saaneet eri ruhon osia. Kaikki osat tulivat käyttöön ja mitään ei mennyt hukkaan. On taas todettava, että lammas on mahtava kotieläin! Ai niin, ensimmäistä kertaa kehruutin villat langoiksi syyskerinnöistä. Homma hoitui helposti ja joutuisasti, ja aion kyllä jatkossakin teettää lankoja villoista, vaikka itse en neuloa osaakaan. Suomalaisten lammasrotujen villat sietäisi saada kyllä nostetta enemmän! Meillä on täällä upeat puitteet kasvattaa lampaita, mutta harmittavan monelle lampurille villat on pelkkää jätettä. Ruotsalainen retkeilyvarusteyritys Fjällraven aikoo jatkossa tukea ruotsalaisia villantuottajia keskittämällä kaikki villahankintansa ruotsalaisilta tiloilta saatuihin villoihin. Mahtavaa! Missä olisi suomen oma Fjällraven? 

Ilman minkäänlaista aasinsiltaa hyppään suoraan tähän vuoteen. 

Arki tulee muuttumaan sikäli, että pienimmän olisi tarjoitus aloittaa osa-aikainen päivähoito ja minä jatkan leipätöitäni. Ainakin nyt kevään aion vielä tehdä lyhyttä viikkoa ja katsoa miten ipanan päivähoitoura starttaa. Eiköhän se kaikki hyvin mene. Olen kyllä nauttinut suunnattomasti tästä ajasta kotona, mutta nyt uhmaiän kynnnyksellä taitaakin olla mitä parhain aika palata työelämään... ;D

Olen myös ilmoittautunut kahdelle kansalaisopiston kurssille. Valokuvauskurssille ja lammasvällykurssille. Molempia odotan jo malttamattomana!

Kevät tietää kiireitä mökkirintamalla (minulle on suunattomanvaikea puhua huvilasta, vaikka mielestäni mökki kuvaa huonosti tuota kesäasuntoa, tämän takia täytyisi kiirehtiä nimen keksimisessä, olisi niin paljon  helpompaa puhutella sitä nimellä.). Olisi kovin mukava, jos suurimmat hommat sisällä huvilalla saisi tehtyä pois jo ennen kesää. Yläkerrassa on luvassa ainakin puunväristen kattopanelien maalausta, keittiön uusiminen (nyt siellä on lastulevyinen 90-lukuinen keittiönkaapisto), tai oikeammin sen korvaaminen meillä talossa olleella 50-luv. puisella keittiökaapistoilla. Tapetointia ja maalaamista. Yläkerran kuivakäymälän rakentaminen loppuun. Pihalla sitten hommia riittääkin. Puskittuneen merenrannan raivausta ja ruoppaamista. Saunan viimeistelyä (saunaremontti oli jo aloitettu ennen ostoamme ja on jo onneksi loppusuoralla), venevajan tyhjääminen illanviettoja varten, ja laiturin rakentamista. Onhan siinä. 

Hommaa.

Tie huvilalle kulkee läpi vanhan kuusimetsän. Huvila on suojeltu ja sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Alue on silmiähivelevän kaunis.

huvilan pintojen värimaailman suunnittelua

Huvilalla on kaksi leikkimökkiä, toinen niistä on näin sympaattinen!

venevaja rannassa

Toivotan kaikille mukavaa alkanutta vuotta ja palaan tänne taas joskus! Ehkä jo ennen seuraavaa vuodenaikaa.