18.8.2015

Tuomiopäivä

Nyt on kasvissyöjien syytä skipata tämä postaus.

Kuva n. 1,5 h teurastuksen jälkeen. Toivottavaa on, että homma nopeutuu.

Kukkopojille koitti tänään tuomiopäivä. Sain juuri Whatsapp-kuvaviestin puhelimeeni T:lta. Kuvassa oli kaksi ensimmäistä kukkopoikaa hengettömänä, kaulat katkipoikki (Olin laittamassa vauvaa päiväunille ja käytän vauvakorttia häikäilettömästi hyväksi olla osallistumatta tähän ensimmäiseen teurastuspäivään.). Kuva kuolleista kukkopojista ei aiheuttanut oikeastaan mitään muuta tunnetta minussa, muuta kuin jonkinlaisen helpotuksentunteen. 

Teurastus jatkuu tuolla ulkona (T ja appiukko toimivat pyöveleinä). Minä sain vauvan juuri nukahtamaan ja tulin postailemaan. Väänsin juuri volumea pari astetta kovemmalle, että en kuule mitään "ylimääräisiä". Ajattelin, että esittelisin teille valmistuvaa kanalaa, mutta en nyt viitsi skipata tätä kukkopoika-asiaa. 

Ensimmäisenä pölkylle joutui kukko, jota muut alkoivat eilen nokkimaan. Olisi ollut ajan kysymys, milloin muut kukot (ja kanat) olisi nokkineet tämän poloisen hengiltä. Harmittaa, että tätä väistämätöntä tuli lykänneeksi. Ensi kerralla tässäkin asiassa taas piirun verta viisaampi. Kyllä tämä silti on ihan varmasti stressittömämpää lihaa kuin kaupasta saatava - siitä olen ihan varma. Edelleen,  olen sitä mieltä, että kun kerran olen sekasyöjä ja ruokavalioni koostuu osittain lihasta - on reilua, että vähintään jollain tavalla osallistun sen lihan tuottamiseen jota itse syön. Extreme-haaveena (ja uudenvuodenlupauksenani) oli opetella teurastus kukoilla, mutta tähän ensimmäiseen en kokenut olevani vielä valmis. Tulee vielä aika, kun pystyn tekemään tuon homman alusta loppuun. Jotenkin kokisin tuon taidon jollain (tosi vinksahtaneella?) tavalla aika hienoksi taidoksi. Se, että tarpeen vaatien voisin lopettaa esimerkiksi muiden nokkiman kanan, nopeastikin siten, että lihan saisi käyttää hyödyksi, eli ihmisravinnoksi. Minä kyllä tiedän montakin naisihmistä jotka osaavat tällä rintamalla paljon enemmänkin, mutta tällaiselle ex-kettutyttö-eläinoikeusihmiselle tämä luetaan jo aikamoiseksi suoritukseksi. Sanottakoon, että oma ajatusmaailma on muovautunut paljonkin niistä nuoruusvuosien kaksinaismoralistisista ja turhankin mustavalkoisista mielipiteistä, mikä liittyy eläimiin ja niiden hyödyksi käyttämiseen (en keksinyt tähän nyt mitään parempaa sanaa). Mutta edelleen kihisen kiukusta, jos (valitettavasti, kun) eläimiä kohdellaan huonosti, olivatpa ne jonkun lemmikkejä, tuotantoeläimiä tai luonnossa eläviä eläimiä. En kuitenkaan enää allekirjoita Oikeutta Eläimille -järjestön aatemaailmaa kokonaisuudessaan, joka perustuu kyllä tietyiltä kanteilta katsottuna tietämättömyyteen ja ehkä suoraa sanottuna jonkinlaiseen naiiviuteen. (Tiedän, että tätä blogia seuraa kasvissyöjiä/vegaaneita ja aivan varmasti myös kyseisen järjestön aktiivi/jäsen, joten katsotaan moniko tuosta lukijapalkista häviää tämän kirjoituksen myötä.)

Ei ollut tarkoitusta nyt mollata järjestöä, jonka perimmäinen tarkoitus on kuitenkin hyvä. Eikä oikeastaan esitellä mitään ideologiaa - varsinkaan omaa olematonta. Tähän väliin kuva valmistuvasta kanalasta:



Börje parvineen pääsee siirtymään talveksi tähän lukaaliin. Ulkolaudoitus jää ensi kevääseen ja talvi mennään pelkällä tuulensuojalevy-seinillä. Samoin viherkaton perustaminen - jää ensi keväälle. Saunaremontti "jouluksi saunaan"-haaveineen painaa päälle. Eihän tässä ole kuin muutama hassu kuukausi ja sitten se taas on - joulu! Ajatella! Ulkona tällä hetkellä lähennellään hellerajaa ja tästä muutama kuukausi eteenpäin, saattaa olla, että pihassa kolataan jo lunta.

Ensi keväänä vanha kanala saa toivottavasti uudet asukkaat. Kalkkunat.

Meidän tipuista vain 2/10 oli kanoja. Toinen niistä on väritykseltään täysin musta.

27 kommenttia:

  1. En ole kasvissyöjä ja broilerinliha on yksi herkuistani, mutta tuo kuva. Tai ei kuvassa vikaa, vaan minun mielikuvituksessa...turhan vilkkaasti kulkee...:D
    Tulee lapsuudesta mieleen, kun pappa lähti kanaa teurastamaan ja minä uteliaana pikkutyttönä kipitin perään....ja kun pääsin paikalle kana lensi ILMAN PÄÄTÄ! ja pappa seisoi pölkyn vieressä kirves kädessään...kyllä sain jalat alleni..ja nyt mentiin toiseen suuntaan ja vauhdilla...:)

    VastaaPoista
  2. Tämähän oli tosi hyvä kirjoitus ja kun asioista voi sanoa monella tavalla niin ei tämmöisestä kai moni hernareita vedä vaikka mitä ajattelisi itse. Minustakin tuo on taitona hyvä ja varmasti sitä luomua ja luonnon normaalia kiertokulkua. Kun itsekin on nuorempana ollut joidenkin ajatusten suhteen vankkumattomampi niin ymmärrän hyvin mitä meinaat. Teillä on onnellinen lintupesue siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. On niin totta, että asioista voi sanoa monella tapaa! Mukavaa on, jos kukaan ei tämän takia mieltänsä pahoittanut, se ei ollut tarkoitukseni.

      Poista
  3. Ei ole parempaa lihavalintaa lautaselle, kuin lajinomaista ja hyvää elämää elänyt eläin. Minullakin tuolla yksi huhtikuussa kuoriutunut kukko odottelee päätymistä paistiksi.

    Meillä tosin ei ole puhettakaan, että mies pystyisi siihen, joudun itse aina tekemään nämä inhottavuudet. Miehellä naama vihertää jo pelkästä ajatuksesta.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! hyvin maistui kukko, grillattuna etenkin. Kukkoa viinissä on vielä kokeilematta, sitä varmaan seuraavaksi ;)

      Oi. Kunnioitan! Mitenköhän sitä täytyisi itseään psyykata, että tuohon hommaan pystyisin.

      Poista
  4. Hyvä kirjoitus ja ainakin minuun uppoavia ajatuksia. Niin, nämä eivät ole yksiselitteisiä asioita, joten kukin seuraa sydämensä ääntä ja pääasia on, että eläimen elämää kunniottaen noudattaa periaatteitaan. Itse myös vieroksuin lampaiden ensimmäistä teurastusta. Tunnetilat lampaiden päivien päättämisestä ovat olleet aika heavyt. Toisessa olin tästä huolimatta jo mukana auttamassa ja opettelin paloittelua. Samaan aikaan hieman syyllisen ja voittajan tunnetila, mutta vahva tunne siitä, että näin sen pitää mennä - tunteistani viis. Hienoa, että kanala etenee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä varmasti lampaiden teurastus tuntuu heviltä - voin vaan kuvitella. Mutta, kyllä se vähän saakin tuntua. Jos eläimen lopetus ei *tunnu missään*, niin onko sekään mitenkään tavoiteltava tunne. Arvostaapa sitä lihaa ihan toisella tavalla, kun se tulisi kaupan pakastealtaasta.

      Poista
  5. Täällä yksi ituhippi moi. Onneksi eläinsuojeluihmisiinkin mahtuu monenlaisa väkeä. Monet Animalian tuttuni omistavat esimerkiksi kanoja, vaikka munat syökin muu perhe. Itse olisin aina voinut syödä esimerkiksi riistaa, mutta sitä on niin huonosti saatavilla että 14-vuotiaana ajattelin että on kaikille yksinkertaisempaa tajuta jos en syö mitään lihaa. Maistoimme miehen kanssa luomulammasta viime vuonna, mutta eihän se enää niin vain uppoa, kun mietimme pitäisikö alkaa taas syömään eettistä lihaa. Suolistoni ei tahdo kestää palkokasveja ja soijaa enää. Kanojen lopetusta/teurastusta mitälie olen miettinyt paljon, koska kaipa niitä meillekin joskus tulee. Tanskalainen maajussi saa sen näyttämään niin helpolta :D Jotenkin se pitäisi osata tehdä, jos vaikka joku kanoista loukkaantuu pahasti tms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikat ituhipille :)!
      Joo,mä en ole lapsesta saakka tykännyt lihan mausta/koostumuksesta. Aikuisikään saakka pärjäsin aika pitkälle pelkällä jauhelihalla, jonka sitten aloin korvaamaan soijalla. Sitten tuli yökätys soijaa kohtaan ja muutenkin prosessoitua ruokaa kohtaan. Nyt sitten ollaan tässä tilanteessa, että haluan oppia teurastamaan sen kukon itse. ;)

      Tosiaan, palkokasvit ja soija ei varmaan ole herkälle suolistolle ne hellimmät vaihtoehdot. Ratkaisu: Ottakaa kanoja, antakaa hautoa ja syökää kukot. =)

      Poista
  6. Allekirjoitan täysin, itsekin entisenä kettutyttönä :D Olen lopettanut itse kotona lemmikkihiiriä, koska niille olisi paljon ikävämpää kestää kivuissaan stressaava kuljetus autolla eläinlääkäriin ja eläinlääkärin vieras ja pelottava ympäristö kuin saada äkkikuolema turvallisesti kotona tutun käden kautta. Meille on tulossa lähiaikoina jättikaneja ja niiden hätälopetuksen aion sitä ennen teoriassa opetella myös. Minulle ei tee ollenkaan pahaa mitkään lopetusjutut, päin vastoin koen todella hienona, että eläin saa eettisen lopetuksen eikä esim. vanhaa ja sairasta pidetä turhaan kärsimässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hätälopetus on kyllä hyvä eläimenpitäjän opetella. Meillä mies menee loppusyksystä kurssille, jossa opetellaan lampaan teurastus. On jotenkin turvallisempi olo itsellä, kun tietää että tarpeen vaatiessa lampaan lopetus/teurastus onnistuu kotona nopeastikin, eläimen kärsimyksiä pitkittämättä.

      Poista
  7. Hyvä postaus, kiitos! Meillä on kanojen alla nyt ensimmäistä kertaa munia, joista pitäisi kuoriutua tipuja. Kovin olen pähkäillyt, mitä niille kukoille sitte tehdään. Mun ajatusmaailma kaipaa vielä kypsyttelyä omien eläinten syömiseen, vaikka lihaa syönkin. Samalla ihailen ihmisiä, jotka niin tekevät. Niin sen pitäisi ollakkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No minä en edes aktiivisesti koettanut saada kukkoja kaupan. Nyt kun se myko-tartuntapelko on olemassa harrastekanaloissakin, ajattelin että kukaan ei nyt ota täydennystä parveensa.

      Minä mielellään söisin enemmänkin omia eläimiä - tai ainakin sellaista jolla on ollut nimi. ;) Ja täytyy sanoa, että ihan hyvältä tuo kukko maistui. :)

      Poista
  8. Ah kuinka nautin lukea näitä kommentteja(kin), sillä Suomi on täynnä ihmisiä, joilla on vielä MAALAISJÄRKEÄ! Ihanaa, upeaa, loistavaa. Asun siis Pohjois-Karoliinassa, Jenkeissä, ja tuo J:llä alkava sana jo saisi ympäristöni hyppimään tasajalkaa siitä kuinka rasisti olen. Ja yksi ihminen heitti minut ulos kavereistaan, kun pokkana väitin, että pakkotilanteessa kyllä teurastaisin kanan (enkä veisi sitä lääkäriasemalle paikattavaksi ja antibioitavaksi). Vaikka taitaisi jäädä minulta teurastus tekemättä. Tai no, PAKKOtilanteessa tietenkin...

    VastaaPoista
  9. Ajankohtainen postaus! Juuri tuossa kalalta talsiessani mietin, että varmaan viimeistään ensi viikolla pitää laittaa lihoiksi meidänkin kukkoteinit.
    Hassua, miten tulitkin maininneeksi tuon helpotuksen tunteen, joka teurastuspäivästä koittaa. Olen miettinyt, olenko ainoa, jolle tuo nuorikoiden päiden katkominen tekee ennen kaikkea helpottuneen olon, kun tietää, että sittenpähän se on ohi ja hoidettu alta pois. Ja kyllähän se käy ihan lisätyöstä, kun kanatarha kuhisee keskenään kähinöiviä, ympäriinsä rynniviä, pörhisteleviä kukkopoikia. Ah sitä rauhaa, kun ne saa sieltä jaloista pyörimästä ja sohlaamasta ja jäljelle jää vain kanarouvat kukkonsa kera :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta! Ihanasti jo nyt rauhoittunut parvessa meno, kun kukkoja on viisi teurastettu. Kolme on vielä jäljellä, mutta niiden kanssa ei tarvi enää kiirehtiä, kun yhteenottoja ei enää tuolla kokoonpanolla näytä tulevan. Harkinnassa on, josko siitä porukasta kuitenkin yhden Kukko Börjenpojan jättäisi talven yli.

      Poista
  10. Mäkin toivon joskus pystyväni itse tuohon hommaan. Tänä syksynä poistolistalla on pari vanhaa (ja rakasta) kanaa joten taidan vielä ulkoistaa teurastuksen. Kaunis kanala teille on tulossa.. mitä muutakaan odottaa saattaa teidän projekteista ^_^ Uteliaana kysyn että minkälaista viherkattoa olette ajatelleet? Perinteistä pohjaa, kalliimpaa valmista salaohjapohjaa vai patolevyistä rakennettavaa salaojituspohjaa? Itse vähän haaveilen tästä: http://www.biolan.fi/suomi/default4.asp?active_page_id=1174

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Meillä on ajatuksena tehdä viherkatto edullisemmalla mahdollisella tavalla. Tuota linkkaamaasi Biolanin ohjetta mukaellen se varmaankin tehdään.

      Poista
  11. Minä olen kasvissyöjä (tai no, kalaa oon aina joskus syönyt), mutta huomaan yhä useammin miettiväni, pitäisikö sittenkin syödä myös lihaa. Meillä on nyt pari jättikania ja usein saan itseni kiinni ajatuksista, että voisihan niillä teettää parit poikaset ja syödä ne pois (poikaset siis, ei noita lemmikkejä). Kanoista haaveilen myös, mutta mietin, mitä sitten teen kukkopojille, kun en kerran lihaa syö. Lampaitakin haluaisin, mutta niin... Sama ongelma. Tai voisihan sitä lammasta tuossa lemmikkinä elättää niin kauan, että se kuolee pois ja on jo liian vanha ja sitkeä syötäväksi.

    Mutta joo, päädyn aina samaan lopputulokseen: liha on niin pahaa, että pysyn kasvissyöjänä. Tosin asumme nyt ihan järven vieressä, joten kalasta taitaa tulla lähivuosina tärkeä osa ravintoamme. Se ei sentään ole pahaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en tykkää mistään perinteisistä pihveistä. Eieieieiei.. En vieläkään. Mutta leivinuunissa pitkään haudutetuista, halvemmista ruhon osista, niistä nykyään tykkään kovinkin. Mutta eihän toki lihan syöntiä ole mitään mieltä kasvattaa. Mutta oikeasti, eihän tuo kani-ideakaan kyllä yhtään huono olisi. Niitähän on ihan oma lihakanirotunsa siihen tarkoitukseen ;)

      Poista
  12. Hyvä postaus! Tuo minunkin pitäisi opetella, tai eihän minun tarvitsisi edes opetella, kun mies hoitaisi homman... Tähän asti meidän kukkopojat ovat päässeet uuteen kotiin mutta ehkä joskus mekin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletteko saaneet myytyä kukot? Hyvähän sekin vaihtoehto. Itse ajattelin, että mielummin syön kukon itse kuin annan ilmaiseksi. Oikein komeat kukot kannattaakin säästää jos ottajia löytyy.

      Poista
  13. Hyvä kirjoitus ja arvostan asennettasi! :)

    Ollaan myös haaveiltu että jonain päivänä pidettäisiin kanoja (munat ja liha) ja ehkä vuohia (maito), ja näin oltaisiin enemmän omavaraisia ruoan suhteen. Itse pidän myös metsästystä ja riistalihan syöntiä eettisenä, mutta ennen kaikkiea eläimiä pitää kohdella hyvin ja kunnioittavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! :)

      Lypsyssä oleva kuttu on ollut meidänkin haaveena. Tosin, se lypsy on sitten kovin sitovaa, että vielä se on toiminut hidasteena hankkia vuohi. Sanonta "huoleton on vuoheton" pitänee vuohitarinoita kuulleena hyvin paikkansa myös.. ;D

      Riista on hyvää. Sitä voisin käyttää enemmän "tavallisen lihan" tilalla, mutta saatavuus ei ole helppoa, kun kukaan taloudestamme ei metsästä itse. Metsästys lähtökohtaisesti on _omasta mielestäni_ eettistä, mutta metsästäjiinkin mahtuu varmaan monenmoista menijää. Jostain metsästäjille suunnatusta omasta etiikan kurssista ei varmasti olisi haittaa metsästyskorttia suorittaessa ;)

      Poista


Jokainen kommentti on suuri ilon aihe