30.8.2016

Hei taas!







Täällä taas, blogissa, pitkästä aikaa. 

Mihin se kesä taas oikein hävis? Loppuviikosta eletään jo syyskuussa. Himosäilöjän stressaikaa tämä loppukesä ja alkusyksy. Pitäispitäispitäis ja pitäis.  Poimia, noukkia ja kerätä. Pakastaa, kuivattaa, hillostaa, mehustaa ja säilöä. Enkä minä edes nyt niin paljon sitä satoa ole saanut kerätyksi, kun äkkiseltään voisi tuosta marmatuksesta ymmärtää. Tai no sanotaanko niin, että yhtään enempää en kyllä ennättäisikään, ellei vuorokauteen tupsahtaisi lisätunteja. Joku tuolla jossain on varmaan ottanut tosissaan tämän säilömisahdinkoni, sillä Rauli-myrsky kävi ja katkaisi ainoan (vanhan) satoa tuottavan omenapuun kahtia. Että ei tarvitse sitten enää niistä omenista huolta kantaa ja jatkojalostusta miettiä, eikä siideriä tehtailla. (Jonain vuonna olisin kyllä ihan varmasti saanut aikaiseksi kokeilla tehtailla siideriä omista omenista - nyt jäi vaan puheen asteelle. Sekin.)

Niin, että mitä kuuluu ja kuinka kesä meni?
No, me ostettiin mökki. Joo. Ei ollut pitkällisen harkinnan tulos, eikä edes mitenkään etsinnässä mikäänkään mökki. Kuitenkin siinä sitten kävi niin, että eräänä sunnuntaina löysimme itsemme viereisestä kaupungista vanhan jugend-huvilan pihapiiristä, myyntiesittelystä. Kyllä te sitten loput jo varmaan arvaattekin. Ihastuttiin, ja toisella näytöllä sitten jo päätäpahkaa rakastuttiin. Huvila on rakennettu v. 1920, tai pikemmin laajennettu nykyiseen kokoon. Sitä ennen huvilaa asutti merikapteeni Locke, joka rakensi alkuperäisen osan huvilasta. 





Huvila on merenrannalla, vaikka tosin niittämistä ja ruoppaamista jatkossa riittänee. Paikkana tuo on mitä mainioin. Idyllisen puutalokaupungin laidalla, vain kolmisen kilometriä keskustasta ja palveluista. 30 minuutin ajonmatkan päässä meidän kotipihasta. Eli voi sanoa, että huvila on meidän kaupunkiresidenssi. Mökiltä on mahdollista lähteä syömään ravintolaan. Ihmisten ilmoille! 

Kyllähän huvilalla hommaa riittää. Mutta ei onneksi mitään niin kovin akuuttia tahi kiireellistä. Katto on kunnossa, ja pilareiden päälle rakennettu torppa tulettuu alapohjastaan. Vesiä ja sähköä ei ole. Huvilan aiemmat omistajat ovat myös pitäneet siitä hyvää huolta. Korjaneet asianmukaisesti, niin kuin vanhaa taloa kuuluukin. Ei ole muovia rakenteissa, jos ei ulkovuorauksen lateksimaalia lasketa. Onneksi, tosin, ulkovuorauksen ja seinärakenteen välistä löytyy tuuletusrako. Maalipintakin on ihan kunnossa ulkoa, eli turhaa kai sitä hätiköidä sen puolesta. 

Tottahan sitä sormet kovasti jo syyhyäisi päästä sisätilojen kimppuun, mutta täytyy malttaa mielensä ja katsella rauhassa. Mitään sen suurempaa ei ole kuitenkaan sisätiloissakaan luvassa kun keittiön päivitystä, pintojen maalaamista ja tapetointia. Kaikissa huoneissa on vanhat lankkulattiat ja vanhat  puiset peiliovet.  Ikkunatkin kaikki alkuperäiset säästetty. Timantti siis! 

Enää täytyisi keksiä tälle paikalle nimi. Ehdotuksia?

Myös kaikki paperitapettivinkit otetaan vastaan! P& R ja Morris olisi ihanaa, mutta muita suosikkeja? 



16 kommenttia:

  1. Onnea vielä tätäkin kautta. Hienolta näyttää. Voi, sitä myrskyä kai jäljelle jäänyt osa on iso ja elinvoimainen? -m

    VastaaPoista
  2. Onnea uudelle huvilalle! Ajeltiin muutama viikko sitten teidän kylän läpi Vaasaan ja taidanpa arvata, minkä kaupungin kupeesta huvila on :)

    VastaaPoista
  3. Onnea! Aivan ihana mökki...huvilahan tuo on..:)

    VastaaPoista
  4. En kestä, kuinka ihana löytö! Onnittelut huvilasta. Eihän tuosta enää paikka ihanammaksi muutu, mikäli maalainen tarvitsee vähän kaupunkilomaa :) Sun sisustussilmälläsi vielä kun alatte villaa fiksailemaan omannäköiseksi niin en malta odottaa lisäpäivityksiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Välillä iskee epätoivo, että missä kohtaa tässä muka ehditään huviloimaan, mutta jaksan uskoa että vielä tulee sekin aika.

      Ja kiitos! Kyllä täällä jo kovasti sormissa on syyhy päästä huvilan pintoihin "käsiksi". :)

      Poista
  5. Kiva, kun huvilasta tuli blogipostaus, kun Instagramissa jo mielenkiinto heräsi :). Aivan mahtavan ihana se on ja selvästi mitä mainioin täydennys teidän elämäänne!

    VastaaPoista
  6. Onnittelut citymökistä! Se on kaunis kuin karkki :) ja myötäeläminen täältä säilönnälle..tai muka-säilönnälle..suunnitelmia on niin monia, toteutuksia niin vähäisesti..

    VastaaPoista
  7. Kuulostaa ihanalle tuo mökki! Onnea sille ja mukavaa syyskuuta.

    VastaaPoista


Jokainen kommentti on suuri ilon aihe