Ulkona vallitseva, kimaltelevan kaunis, talvimaisema ja jatkuvasti lisääntyvä valon määrä on ehkä lohdullisinta, mitä tammikuulta voi toivoa. Tällä hetkellä maisemia on tyydyttävä ihailemaan lähinnä ikkunaruudun takaa, sisätiloista, sillä meidän suunnalla paukkuu armottoman kovat pakkaset! Lyhyitä pyrähdyksiä kameran kanssa olen uskaltautunut silti tekemään.
Samalla olen tiiraillut ja surkutellut pikkulintuja, jotka istuvat oksillaan, kylmästä kankeina. Tekisi mieli viedä niille styroxia, jossa ne voisivat käydä lämmittelemässä jalkojaan. Vai lämmittäisiköhän se edes? Raukat.
(Niitä pakkasessa paikallaan palelevia pikkulintuja katsellessa, mun päässä alkaa muuten aina soimaan Edu Kettusen biisin kertosäe "..olet kalleimpani, sinä saatanan kone älä hyydy...")
Joulukuussa, pakkasten ja lumen puutteessa mua suretti saimaannorppia uhkaava kohtalo, tai siis kuuttien, joita ilman jäätä ja lumipeitettä uhkasi joukkokuolema. Onneksi nyt paukkuu! Jos pikkulintujen surkuttelua ei lasketa, olen varsin tyytyväinen ulkona vallitsevaan säähän. Kyllä se on kiva, että vielä toistaiseksi ainakin, saadaan nauttia neljästä erilaisesta vuodenajasta. Ja hei, muutama kuukausi, niin kevät on jo täällä. Kevät on ehdottomasti mun lemppari vuodenaika. Ja mikä parasta, tällä hetkellä olemme kalenterin mukaan kaikista kauimpana loppusyksyn pimeydestä ja ankeudesta. Ja joulusta. Vuoden mukavampi puolisko on siis käsillä. Kevättä ja kesää kohti lasketellaan.
Mua kevättää jo siinä määrin, että tulin kuin vahingossa tilanneeksi parit vaaleanpunaiset ((!!) oikeammin vanha roosa, sellainen herkkä puuterinen sävy)) tyynynpäälliset kuistin sohvalle kevättä edustamaan ja kun nyt verhojen makuun pääsin kirjastohuoneessa, niin uskaltauduin ostamaan kuistillekin laskosverhot. Tänä iltana löydän kuistilta (toivottavasti) yhden kiroavan, verhoja kokoavan miehen. Niissä näytti olevan jokseenkin mielenkiintoinen ripustusmekanismi (ja paljon pieniä osia ja kummallisia kepukoita mukana). Totesin, että ei oo ihan mun juttu.
Toiveikasta tiistaita toivottelen teille!
Ihana valo sun kuvissa :) Ja ulkona myös… mutta toi pakkanen. Hyrrrr. En tykkää. Osaan kyllä yleensä nauttia kaikista vuodenajoista, mutta tänä vuonna ei jotenkin jaksaisi. Olin ajatellut talven ohittavan meidät kokonaan. Äkkilähtöjä on tullut selailtua.
VastaaPoistaMielenkiintoiselle kuulostaa verhosysteemit. Kuvia odotellessa ;)
NYT vasta kuistilta kuuluu nakutusta (toistaiseksi ei muita ääniä), Huomenna toivottavasti ikkunat on esittelykunnossa!
PoistaTäällä pakkasta on tuollaiset -13, mutta äsken, kun Niilon kanssa olin lenkillä viima oli melkoinen....posket olivat kovilla, vaikka muuten ei kylmä ollutkaan...:)
VastaaPoistaTänään meillä oli pakkasta "vaan" 10 astetta, se on ihan siedettävän rajoissa vielä. :)
PoistaKiitos, nyt lähti korvamato jylläämään taas samantien. Edellinen taisi olla se Mc Nikke T, jonka sun blogista tarttui joskus matkaan :D Tänään just miehen kanssa muisteltiin, että viimeks kun oltiin Torpalla (uuden vuoden vaihteessa), oli jo puoli neljältä pilkkopimeää. Nyt on viideltäkin vasta hämärää, ja lumi valaisee maisemaa omalta osaltaan. Ja tästä nää päivät vaan pitenee, niin parasta!
VastaaPoistaHahaa :D Voi ei!
PoistaIhan hirmuisella vauhdilla päivät pitenee tässä kohtaa vuotta. Mä odotan sitä, että kohta voi lähteä lenkille alkuillasta, niin että näkee tulla kotiinkin. Tähän saakka on kylläkin voinut käyttää pimeyttä hyvänä tekosyynä ;)
Ompas siellä kaunis turkoosi taivas :)
VastaaPoista