20.3.2014

Historian havinaa

Saimme tänään käsiimme muutamia vanhoja valokuvia Pihlajalta.

kuvassa vanha kuisti 
Vanhan kuistin jouduimme purkamaan, vuotaneen katon ja siitä aiheutuneiden lahovaurioiden vuoksi. Kuisti ei ollut hirsirakenteinen (niin kuin kuistit eivät normaalistikaan sitä ole), että sikäli purkaminen ei niin hirveästi lopulta harmittanut. 

Uusi kuisti rakennettiin vanhalle kivijalalle, ja samalla kuisti korotettiin 2-kerroksiseksi. Vanhat ikkunat hyödynsimme uudessa kuistissa.



kuva pihalta, navetan edustalta.
Tänne ajattelimme laittaa tulevat lampaat laiduntamaan. 


Kuvan keinu odottaa tallissa kunnostusta. Toivottavasti keinu saadaan takaisin paikalleen jo tulevan kesän aikana. 
Hauska yhteensattuma oli huomata, että aikaisemminkin pihaa on kiertänyt hyvin samantyyppinen aita, kuin jonka saimme tehdyksi viime syksynä (tai en minä sen tekoon kyllä osallistunut..)


Kuistin nurkalta

salista
Vanhoissa valokuvissa on kyllä oma ainutlaatuinen tunnelmansa. Hutilaukauksia ei juuri ole, ja ihmiset taustoineen ovat usein hyvin harkitusti aseteltuja.

Haluaisin teettää jostain vanhasta valokuvasta ison taulun. Canvas-tauluille tehtyjä valokuvasuurennoksiahan saa tilattua monestakin paikasta, mutta tietääkö joku painetaanko missään kuvia vanerille (tai jollekin muulle materiaalille kun canvasille)?

Alla oleva kuva on jollain tapaa minusta erityisen kaunis.


Harmi vaan, että en yhtään tiedä tämän kuvan alkuperää, tai missä valokuva on ylipäätään otettu ja  kuka on valokuvan flyygeliä soittava nainen. 

19 kommenttia:

  1. Viime vuonna tuli ohjelma Suomen kauneimmat kodit. Siinä voittajakodissa oli seinällä valtavan hieno vanerille tulostettu valokuva..löytyneekö vielä netistä... Tässä kuitenkin diy- ratkaisu:
    http://pienilankarulla.blogspot.fi/2013_05_01_archive.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö, juuri ne samaiset vanerille tulostetut valokuvat jäivät mun mieleen Suomen kauneimmat kodit -ohjelmasta! Ja paljon kiitoksia linkityksestäsi ohjeisiin!! Ohjeet vaikuttivat mukavan simppeliltä --> Tämä menee kokeiluun! Mahtavaa!!! Kiitos! :)

      Poista
  2. Aivan mahtavia vanhoja valokuvia! Olen itse skannannut omien sukulaisten vanhoja valokuvia, joten vanhat valokuvat kiinnostavat tosi paljon! :) Näissäkin kuvissa on niin ihania tunnelmia ja varmasti mielenkiintoisia tarinoita ja ihmisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Vanhat valokuvat ovat aarteita! Niitä on mukava katsella ja miettiä tarinoita kuvien takana.

      Poista
  3. Voi mikä onni saada nuo vanhat kuvat! Aivan mahtavaa..:)
    En osaa kertoa, missä saisit kuvat teetettyä, mutta varmasti saat jossakin. Muistelisin, että jossakin sisustusohjelmassa on noista ollut juttua...kyseleppäs ostakin..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on :) Kuva-asiakin ehti jo selvitä, ja sain hyvät ohjeet homman toteuttamiseen.

      Poista
  4. Hei! Kiitos ihanasta blogista! Välillä käyn vilkaisemassa ja fiilistelemässä. Tapasimme ja juttelimme viime kesänä markkinatansseissa. Nuo vanhat kuvat ovat niiiiin iiihania! Tunnistin joistakin niistä Ainin ja Oivan. Vaalea hevonen voisi olla Maini-hevonen, joka talossa oli ainakin 50-60-luvuilla. Terveisin Marja-Liisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marja-Liisa kommentista! Muistan sinut markkinatansseista :) Vanhat kuvat ovat kyllä arvokkaita. Olisi ihana nähdä enemmänkin vanhoja kuvia tästä pihapiiristä ja puutarhasta, nyt kun meillä alkaa olemaan sen laittaminen hiljalleen ajankohtaista.

      Onkohan täällä ollut useampi, kuin yksi hevonen, muistatko? Olen ollut siinä uskossa, että Oivalla olisi ollut vaan yksi hevonen, ehkäpä sitten juuri se Maini? :) Ja joku muistakseni muisteli, että täällä olisi härkäkin, jolla peltotyöt tehtiin? Vai olikohan se härkä tuossa naapurissa..

      Poista
    2. Hei! En kyllä muista kuin tuon Maini-hevosen, muttatoki niitä enemmänkin saattoi olla ennen sitä aikaa, kun minä siellä kävin kyläilemässä. Siskon kanssa kuljettiin siellä Aini-tädin perässä eläimiä hoitelemassa, joten kuvia ei osttu silloin ottaa - harmi!
      Meidän mummila oli muuten siihen aikaan siinä Vanhalla Pihlajalla teidän naapurissa. Oli lyhyt matka karata naapuriin useamman kerran päivässä :-) . Härkää en muista, mutta osan ihanista vaaleanruskeista lehmistä ja jopa niiden parsien paikoista navetassa muistan kyllä. Siellä oli ainakin Mansikki, Nätti, Ahkera ja Ystävä.

      Poista
  5. Mä en ole ´kuvallinen´ihminen ollenskan, mutta olen kovasti alkanut nauttia muutaman blogin kautta kuvista. Olet siis yksi ´syyllinen´; en kuitenkaan jaksais itse sommitella tai valottaa yhtään. Mutta seinälleni on päässyt muutama vanha potrettikuva ja ehkäpä nyt sitten olisi aika purkaa tuo viimeinenkin pahvilaatikko: raamitetut valokuvat ovat asuneet viimeiset 2 ja puoli vuotta kontissa, autotallissa ja varastossa. Jospa kevään kunniaksi?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin on kyllä opeteltevaa tuon kameran säätöjen kanssa, mutta kuvatessahan sitä oppii - yritysten ja erehdysten kautta. Valokuvaus on kyllä hyvä ja hauska harrastus. Oikein hyvä tapa irroittautua hetkeksi arjesta ja keskittyä vaan siihen mitä sillä hetkellä tekee - kuvaamiseen.

      Mullakin on muuttolaatikoissa edelleen purkamatta monen monta kehystettyä valokuvaa. Koskahan saisi aikaiseksi...

      Poista
  6. Ihana aarre saada kuvia omasta talosta ja pihapiiristä. Vaikka entisistä asukkaista ja tapahtumista olisikin tietoa, perspektiivi muuttuu kun näkee ne kuvina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Varsinkin kaikki kuvat jotka ovat pihapiiristä kiinnostaa tällä hetkellä valtavasti. Kuten myös sisältä otetut valokuvat - on hauska nähdä vanhoissa valokuvissa ne samat vanhat huonekalut jotka meilläkin on nyt käytössä. :)

      Poista
  7. Upeita kuvia ja tuo sisäkuva on oikea harvinaisuus, ennen kuvia on otettu niin vähän sisätiloissa! Aaah, yksi suurimpia unelmia olisi nähdä, miltä tuo meidän opettajan huoneisto on näyttänyt silloin joskus... Aikamatkailu olisi kyllä paras tapa kokea menneisyys, ottaisin keväisen päivän vaikka vuodelta 1935 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu - tosi niukasti löytyy vanhoja kuvia jotka olisi sisältä otettuja. Kameroiden valovoima oli kai riittämätöntä, että kuvat ei olisi onnistuneet? Pihakuviin on monesti kärrätty tuolit ja pöydät pitsiliinoineen. Kuviin on kyllä selvästi panostettu.

      Voisin minäkin ottaa yhden päivän, kaukaa menneisyydestä. Kesäpäivä sadan vuoden takaa. :)

      Poista
  8. Onpa upeita vanhoja valokuvia! Ja tulevista lampaista olen jo nyt kateellinen, pari lammasta ja muutama kana olisi itsellänikin haaveissa mutta eipä niitä oikein kaupunkiin voi ottaa kun ei sitten ole talvisuojaa tiedossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jenni! On tämä nykyinen kotimme kyllä monien mahdollisuuksien paikka, ja olen siitä kovin kiitollinen ja iloinen.

      Entäpä kesäkanat? Sehän on jo aika yleistä kaupunkioloissakin - voisiko siinä olla ratkaisu?

      Poista
  9. Upeat kuvat! Ihan korvaamattomat.
    Taulu kuulostaa erittäin hyvälle. Odotan mielenkiinnolla lopputulosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oli vaikeuksia valita kuvat, tänne blogiin, niistä sadoista valokuvista!

      Tuo taulu pitäisi ottaa nyt hommakseen. Sen verran hyvät ja selkeät ohjeet, että pitäisi niiden avulla sujua.

      Poista


Jokainen kommentti on suuri ilon aihe