Behind the scenes

Meidän aamu alkoi hassusti. 

T nousi sängystä minua aikaisemmin ja alkoi kokata meille herkkuaamiaista. Minä jäin vielä sänkyyn jumppaamaan helvetillisestä iskiashermosärystä kärsivää kankkuani. 

Muutaman ärräpään saattelemana sain roudattua itseni tovin päästä keittiöön, jossa tuoksui vastakeitetty kahvi ja pekoni. 

Nykyään, kun minulla on tämä instaelämäkin päivitettävänä, niin ajattelin että nyt saisi nättiä kuvaa sinnekin tästä ravitsevasta aamupalasta. Ja että käännetään nyt samalla vähän veistä heidän haavoissaan jotka erehtyisivät samaan aikaan toisaalla pläräämään krapuloissaan kännykästään instapäivityksiä, edessään kuivanut käntty ja jäähtynyt kahvi (hakusanoilla #aamupala #goodmorning #lazysunday). 

Ennen herkkuaamupalaan iskemistä, täytyy kuitenkin käydä ruokkimassa kanat. Saa sitten rauhassa nauttia munakokkelista, kun tietää että jokainen taloutemme eläinyksikkö on ravittu. 

Koska oma eteneminen on tällä hetkellä hyvin hidasta, lähti T ruokintareissulle kanalaan. Minä jäin kuvaamaan Instaan tätä #aamupalaa. 

Jonkun ajan päästä isäntä juoksee sisään housut puolikintuissa(!) ja räyhää, että "missä sun puhelin on" "mikset sä vastaa!" "en mä kuullut, ja kun mulla on tää kuvaus.." 

"LAMPAAT ON TULLU VERKON LÄPI!"

Syy siihen, miksi mies on juossut pitkin tiluksia (ne housut kintuissa), oli se että meidän lampaat olivat ottaneet sorkat alleen ja lähteneet omatoimiselle retkelle aamuvarhaisella. Paniikkihan siinä iskee, eikä siinä rytäkässä ehdi miettimään omaa metsurin hymyään - että näkyykö se, vai eikö näy. 

Kaikki kuusi löytyivät varsin tyytyväisinä meidän kasvimaalta. Ja mies oli saanut ne ihan omatoimisesti laitumelle, ilman minua ja koiraa. 

Mutta miten ihmeessä lampaat ovat saaneet tuohon verkkoon reiäin??! Sitä ei tarina kerro, mutta epäilykset kohdistuvat vahvasti Annabellaan (se porukan ainoa sarvipää). 

#lifeisgood

Letkeää sunnuntaita!