11.12.2014

Ahdistus joululahjoista ja totuus uudenvuodenlupauksista




Voi paska! 
Jouluun on 13 päivää ja edelleen osa lahjoista miettimättä ja ostamatta. Ainoastaan perheenjäsenten osalta joulumieli on turvattu, ainakin nyt pakettien osalta.

Tässä kohtaa vuotta pysähdyn aina päivittelemään tätä joulutohinan järjettömyyttä. Samaan hössötykseen on helppo lähteä mukaan (rahaa se kyllä vaatii). Työssäkäyvänä sitä voi budjetoida omaan tulotasoonsa nähden sopivalta tuntuvan loven joululahjaostoksille. Tällä summalla sitten tulee ostaneeksi tavaraa, jolla tulee kuitanneeksi velvollisuudeltakin tuntuvan lahjaonoston pois päivänjärjestyksessä. Sillä ihanaisella hetkellä kun jokainen paketti nököttää kauniisti paketoituna ja nimikoituna, voi huokaista syvään helpotuksesta. Tämän vuoden urakka suoritettu!

Lahjan antaminen on mukavaa. Lahjan saaminen on mukavaa. Mikäli sinua on siunattu suurella perheellä, tai suvulla ja perinteellä, että kaikkia muistetaan pienellä lahjalla, kääntyy tämä jalo ajatus antamisen ilosta sinne paniikki - "helvekko, mitä mä sille keksin!?" - osastolle. Yleensä jotain poiskuluvaa, kuten suklaata, teetä ja kynttilöitä, jne.. Ei ehkä mitenkään järin persoonallista, yksilöllistä, mutta sellainen turvallinen, kaikille käypä lahja. Oman perheen kesken asia on tietenkin toinen, kun tietää lahjansaajan maun ja sen, mitä kukakin toivoo ja tarvitsee. Ihanne olisi, että lahjat vaihdettaisiin vain perheenjäsenten kesken. Tai ainakin niin, että kenenkään ei tarvitsisi velvollisuudesta ostaa tavaraa. Jos haluaa jotain antaa, se voisi olla syksyllä tehtyä mehua, hilloa tai vaikkapa jokin leipomus - tai entä jokin palvelus? Mutta äkkiäkös tästäkin samanlainen kierre muodostuu, kun siten tuskaillaan niiden leipomusten kanssa, ja eihän kaikilla sellaiseen riitä aikaa.

Miten tämän kierteen saa lopetetuksi? Täytyy muistaa ensi vuonna sopia jokaisen lahjan vaihtajan kanssa, että tämän hullun perinteen voisi vihdoin lopettaa - nythän se on jo liian myöhäistä, kun taitaa kaikilla olla jo lahjat hankittuna. Muilla, paitsi meillä. Entä, mikä kumma kirjoittamaton sääntö siinäkin on, että lahjojen hankinta on (ymmärtääkseni aika monessa muussakin taloudessa) vähän niin kuin naisten juttu? 

Tähän samaan suunavaukseeen aion vielä liittää lyhyen raportin siitä, kuinka kävikään uudenvuodenlupaukselleni (klik) olla ostamatta mitään uutta vaatetta, tai asustetta koko vuotena. Ensimmäiset 10 kuukautta, lokakuuhun saakka suoritin lupaustani kiitettävin arvosanoin - en ostanut yhtikäs mitään, muuta kuin ne kumpparit, rikkimenneiden tilalle silloin kesällä, johon teiltäkin anelin lupaa. Ne luettiin osaksi työvaatetusta, maalla kun asutaan ja siinä sivussa hoidellaan eläimiä ja vähän kasvimaatakin.



Mutta entä mitä sitten tapahtui lokakuussa? Keräsin painoa yli 10kg josta suurin osa on, sattuneesta syystä, pakkautunut vatsan seutuville. Ajattelin vielä raskauden alussa, että "kiva - vähän lisähaastetta ja sulkia hattuuun!" Tästä voinkin sitten brassailla blogissa, kuinka ihminen pärjää läpi raskauden olemassa olevalla vaatevarastollaan. Ajattelin vielä syyskuussa, että ei se nyt niin haittaa vaikka vähän vyötärö ja rintaliivit puristaa - kyllä tästä selvitään. Ja  voi olla, että oikeanlaisella sissiasenteella olisi selvinnytkin, mutta kyllä se kieltämättä alkoi häiritsemään kulkea kylillä sepalukset auki. Tässä yritän nyt sanoa, että hairahduin - lipsuin ja ostin kuminauhavyötärölliset housut, rintaliivit ja pitkän trikoomekon. Mutta yhtäkään varsinaisesti  äitiysvaate -nimellä kulkevaa vaatetta en ole ostanut, enkä osta - Ajattelin ostaa sellaiset vaatteet, jota pystyy käyttämään sitten vielä raskauden jälkeenkin.

Tällaiselle lohtushoppailijalle vuosi oli kuitenkin avartava kokemus! Pystyin olemaan noin pitkän ajan ostamatta yhtäkään vaatetta itselleni! Kaikki mainoskuvastot, vaatekaupoissa pyörimiset ja muotilehtien lukemiset kun jätti  tietoisesti pois, niin väitän tehtävää helpoksi. Oli muuten kerrassaan vapauttavaa kulkea eri kaupungeissakin (mm. Tallinnassa), tuntematta mitään pakottavaa tarvetta mennä hypistelemään jokaisen vaatekaupan rättirekkejä - jäi aikaa kahvitteluun ja kaupungista fiilistelyyn ihan muuten vain. Väitän myös, että vuoden aikana pukeuduin paremmin, kuin tavallisesti -  asukokonaisuudet tuli harkittua ehkä tarkemmin ja luovemmin, kun uuden ostamisen mahdollisuus puuttui.

Suosittelen kokeilemaan vuoden ostamattomuutta vaatteiden suhteen - varsinkin teille samankaltaisille tyypeille jotka myönnätte ostavanne enemmän kuin tarpeeseen. Ilman blogissa julkaistua lupaustani, olisi ollut matalampi kynnys lipsua - kannattaa tehdä lupauksesta siis julkinen  ja hyödyntää sitä kautta tuleva paine pitää lupauksensa!

Kuka lähtee mukaan?! :)

19 kommenttia:

  1. No hei, eihän niitä raskauden takia ostettuja vaatteita nyt mitenkään voida laskea :) Mulle itselleni tuollainen ostolakko ei olisi mikään ongelma, pikemminkin "ongelma" on se, että vihaan vaatekaupoissa pyörimistä. Nettikaupoissa on jo hiukan helpompi pyöriä, mutta niiden ongelmana on, että tulee helposti ostettua kaikkea epäsopivaa, mitä ei jaksa palauttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmenaisia täällä kun kaikilla tuntuu olevan päinvastaisia ongelmia vaateostosten suhteen - Oikeasti vau! Mistähän tuollaisen inhon vaatekauppoja kohtaan saa hankittua - Minäkin haluan! :)

      Poista
  2. Kunnioitettava savutus kertakaikkiaan. Ja minkäs sille muuttujatekijän luomalle tarpeelle mahtaa. Niin ja joulu. Todella iik. Meidän markilla ainoastaan tähti valaisimet on otettu esiin. Lahjat on vähän niin ja näin. Osa tilattu nettikaupoista ympäri maailmaa....(ehtivätkö edes jouluksi) Osa varastossa pitkin vuotta hankittuna ja nyt jo lähes unohtuneina... Noh tulee se joulu kuitenkin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu meillä. Epämääräisiä nyssäköitä on kyllä jemmailtu kaappeihin, ja nyt täytyisi käydä ne läpi ja katsoa kenelle on lahja ja keneltä se vielä puuttuu.. Kyllä se tästä.

      Stressittömiä valmisteluita sinne! :)

      Poista
  3. Mun pitäisi varmaan aloittaa joku päinvastainen haaste, että saisin ostaa itselleni uusia siistejä vaatteita. Ikuisuuksia jatkunut opiskelijaelämä on aikaansaanut sen että jokaista ostosta miettii liiankin pitkään ja jos joskus jotain sortuu ostamaan, niin päällimmäinen ajatus on vain, että paljonko samalla summalla olisi saanut ruokaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eipä tule sitten hutiostoksia tehtyä sinunkaan tapauksessa. Jestas. Mä olen ihan hämmästynyt - mikä hitto mun kohdalla meni sitten pieleen?

      Poista
  4. Voisin muuten lähteä mukaan tuohon haasteeseen, mutta nämä viime vuosituhannella ostetut farkut alkavat kulua puhki. Luultavasti jo ensi vuonna on pakko ostaa uudet. Ostan taas kahdet samanlaiset, niin ei tarvitse ikinä aamulla miettiä, mitä laittaisi töihin päälle. Tällä kertaa luomupuuvillaa tai hamppua, joten ei ole liikaa valinnanvaraa. Ja lenkkarit. Kalsareita on varmaan myös pakko hankkia. Eli en mitenkään voi osallistua! Mutta jospa kirjaisin edes ylös kaikki hankinnat vuoden ajalta. Siitä saisi sitten vuoden päästä hienon itseruoskinta- tai itsekehupostauksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alan haistamaan jo markkinaraon. Henkilökohtainen shoppailija-assari, joka tarjoaa palveluitaan vain tuollaisille kauppoja kaukaa kiertäville eettisille ostajille. Silloin minäkin saisin ostella ihan puhtaalla omalla tunnolla ja tarpeeseen. =P

      Poista
  5. Sulla on tosi kiva blogi! Onnea tulevasta perheenlisäyksestä, ihana oli toi isoveljen kirjoitus :)

    Mää alkaisin muuten shoppaushaasteeseen, mutta oon niin huono shoppailija, että ei taida kannattaa.

    -Miia
    eimikaanblogikoti.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos - onpa kiva kuulla. Ja kyllä täällä kovasti kaikki jo odotellaan helmikuuta saapuvaksi ;)

      Omituisia naisia. Ei voi muuta sanoa. Alan kohta itkeä.
      :D

      Poista
  6. Tiedän joululahjastressin. On niin helppoa ostaa vaan jotain pientä, siis ajatuksen tasolla. Sitten kun paniikissa pyörii kaupassa viimehetkillä eikä keksi mitään niin siitä on helppous kaukana. Naisille onkin helppo ostaa teetä tai kynttilöitä, mutta jos haastetta haluaa niin 75v. mies, 20v. mies tai ihan minkä ikäinen mies hyvänsä...Ja sitten ne kummilapset joille pitäisi olla jotain speciaalia. Aikuisille voi antaa saippuaa, mutta annappa 3v. pojalle saippuapala!

    Viime jouluna päätin, että kummilapsillekkaan ei osteta yli 20€ lahjaa. Enkä ostanut, ostin niille Hevisauruksen levyn, yhdelle Metsän tarina-elokuvan ja yhdelle leegoja. Kaikki olivat tykänneet, eikä kukaan ollut kysynyt mitä lahja maksoi.
    Tänävuonna aijon ostaa kaikille persoonallisesti samanlaiset lahjat, Biltemasta pahviset leikkimökit jotka voi itse värittää. Voin kuvitella sitä kaaosta mikä syntyy kun 3v. alkaa vesiväreillä värittää mökkiä- ei se mitään, mitä juon kotona punkkua sohvalla ja selaan lehtiä. :D

    Ja vaatteista. On kunnioitettavaa jos pystyy olemaan lähes vuoden ostamatta yhtään vaatetta. Ainakin jos aikaisemmin on ostanut niitä enemmän. Mulla ainoastaan kirpparilla tekisi tiukkaa, kaupasta kun en meinaa raaskia ostaa yhtään mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kai ne miehetkin suklaata ja teetä juo - minä olen nähnyt! :D Meillä lahjat on persoonattomia ja sukupuolineutraaleja kaikki, ei väliä onko mies, nainen vanha vai nuori - kaikille on joka vuosi aina samalla teemalla hankittuja lahjoja. Voi mielikuvituksen puute! ;)

      :D Tuo Bilteman leikkimökki kuulostaa hauskalta!! Heh, varsinkin jos ei tarvitse olla siivoamassa näitä luomisen jälkiä :D

      Tuohon ostamattomuuteen. Kirpparilla pari kertaa kyllä tihkaisi jättää hyvä löytö jonkun toisen löydettäväksi! Lupaus koski myös siis kirppisvaatteita.

      Poista
  7. Noista joululahjoista, joista tuolla alussa kirjoitit... Kerroin jo Tää on vielä kesken -blogissa, että ostin tiskirättejä. Kiertin, kivoja, ekologisia ja käteviä. Osittain myös tukeakseni sitä yritystä: www.kierti.fi

    Nyt ajatus alkaa tuntua tylsältä, kun käärin niitä paketteihin. Rupesin kirjoittamaan saatteeksi värssyjä, se auttoi vähän. Iloista Joulurauhaa kaikille!

    Sitten kun joulu on ohi
    kun on syöty kinkku ja lohi,
    ota käyttöön rätti tää,
    se jälkiä selvittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiskirätit ovat vallan mainio joululahja. Sitä toivottavasti joka taloudessa jonkin verran tulee käytetyksi ja vielä tuo mainio runo siihen päälle kruunaa koko homman. Minulla on ollut joka vuosi aina yksi idea ja sillä sabluunalla hommaan kaikille lahjat. Milloin se on ollut saippuatuotteita, pesupähkinöitä tms. Ei minulla riitä mielikuvitus keksiä jokaiselle yksilöllistä lahjaa, varsinkaan jos niitä havahtuu miettimään vasta pari viikkoa ennen joulua. Ja joka helvakon vuosi olen aina yhtä myöhässä.

      Poista
    2. Kiitos! Ihana vastaus! Tuli melkein tippa silmään, kun vielä nimitit värssyäni runoksi! Sain sinulta idean, vähän muunneltuna se on tällainen: kaikille lahja saman idean mukaan, ja joka joulu SAMA lahja!

      Eihän hyväkään tiskirätti vuotta kauempaa kestä.

      Poista
  8. Nostan kyllä hattua sinulle! Hieno suoritus, ei noita "äitiysvaatteita" lasketa :) Milloin muuten on laskettuaika?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoskiitos :) Helmikuun 27. päivä on laskettuaika - eipä enää hirmuisen pitkää odotusta jäljellä. Hui. :)

      Poista
  9. Kiva oli lukea samankaltaisia mietteitä joulusta :) Meillä joulu on jo vuosia (ehkä kohta viisitoista) ollut vain lasten juhla. Aikuiset saa ne yhdet paketit, ettei olla oltu lasten silmissä ihan tuhmina, kun pukki (jos sellainen on) jakaa paketit. Pakettiin menee yleensä deodorantti, sukkia tms mitä pitäisi kohta muutenkin hankkia. Tänä vuonna vietetään joulua siskon perheen ja appivanhempien jne kanssa isolla porukalla. Siellä (siskon miehen lapsuuden kodissa) on ollut tapana jokaisen ostaa jokainen jokaiselle paketti. Mä toivon, ettei kukaan tuo mulle mitään. Se olisi paras lahja.

    Vaatteista - mulla on menossa omanlainen ihmiskoe (nyt en muista kirjoitinkohan siitä jo sulle johonkin kommenttiin), että en osta uusia vaatteita, jos ei oikeasti ole todella tarve (niinkuin sulla kumpparit ja nyt noi vaatteet). Jos jotain vain tekee mieli, voin katsoa kirpparilta. Jos siellä ei ole, pitää olla ilman. Aikaa en ole määritellyt, mutta mielenkiinnolla odotan miten kauan löydän erilaisia miellyttäviä asukokonaisuuksia omasta kaapista. Ihmiskoe alkoi syyskuussa ja on ollut mielenkiintoista tutkailla fiiliksiään.

    Kavereiden kanssa ideoitiin keväälle asusteiden vaihtobileet - että on mahdollisuus saada vähän jotain "uutta".

    Rentoa joulun aikaa !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se fraasiksi asti hoettu "joulu on lasten juhlaa" pitää pitkälle paikkansa! Toki, kyllä se joulu voi olla myös odotettu juhla aikuisillekin, kunhan siitä ei tule otettua liikaa stressiä. Ja odotanhan minäkin sitä herkuista notkuvaa ruokapöytää ja suklaaähkyä! Voi, niitä ruokia odotan eniten! Ihanaa, että pyhien aikana jääkaappi on täynnä valmiita ruokia, sieltä vaan lämmittelee kun hiuko yllättää!

      Joo, taisit mainita joskus tuosta ihmiskokeesta! Fiksua - se on tavoitteena itselläkin. Ja asusteiden vaihtobileet - loisto idea!

      Poista


Jokainen kommentti on suuri ilon aihe