9.10.2013

Keskiviikon...

ketutus.

(.. Mä muuten inhoan tuota sanaa, ketutus. Miks siitä pitää tommonen vääntää? No mutta se toinen rehellisempi ilmaus, olisi ollut liian karski otsikossa.) 

Tänään mua on ärsyttänyt:

-Se, että en ehtinyt tänä kesänä/syksynä maalaamaan meidän muutamia ikkunoiden sisäpokia.
-Syksy ja lehdet. Ja just kun mä maanantaina haravoin!
-Rakot käsissä. No siitä haravoinnista.
-Pihan kunto, Tai  siis lyhyesti vaan koko meidän piha.
-Huonot pihahanskat jotka kastuu sisältä ja sen jälkeen kädet haisee kamalalta.
-Tuosta hajusta tuli mieleen mun talvisäilöstä ottamani parkatakki, joka sekin haisee pahalta. (Mä pesin sen ennen talvisäilöön laittamista, mutta sen on täytynyt olla vähän kostea ennen jätesäkkiin ahtamista ja haisee jotenkin.. no pahalta.)
-Se, että en taaskaan muistanut varata 6-vuotisneuvolaa
-Miksi peitto ei pysy suorassa tuplapussilakanassa, vaan ryttääntyy yhdeksi klimpiksi toiselle puolen lakanaa. 
-Se, että me ei ehditty eristämään koppukesästä hankkimaamme leikkimökkiä kanoille ensi kevättä varten.
-Koirat. Ja niiden tassut. Kura. Nurmikottomuus. Multa. Lika. 
-Martta (kaikki ylläoleva) ja vielä lisäyksenä:  se hurtta on jyrännyt mun pionipenkin (loppukesästä istuttamani pionipenkki on lohduton näky; lähes kaikkien pionien varret poikki) + se kaatoi F:n tänään kuralätäkköön ja varasti hanskan.
- Se, että en meinannut löytää helmilijan sipuleille sopivaa istutuskohtaa. Koska: meidän piha on niin kamala, ja/tai Martta pilaa aina kaiken (kypsää kiukuttelua á la +30v.?).



Illalla oli pakko tehdä pannukakakkua. Ohjeen mukaan kyseessä on "maailman paras pannukakku". Ja kyllä tuolla voin määrällä täytyykin tulla hyvää, ja kyllä kuulkaa tuli! Tämä täytyy tallentaa itsellekin.

Ohje on täältä.

Pannukakku (uunipellillinen)

4dl jauhoja (korvasin puolet jauhomäärästä mantelijauhoilla ja loput glut. jauhoja)
1,5dl sokeria
1tl leivinjauhetta
1tl suolaa
1tl vaniljasokeria
8dl maitoa
2 kanamunaa
100g (!!joo laita vaan, hyvää tulee!) sulatettua voita.


Sekoita kuivat aineet sekaisin ja lisää neste pikkuhiljaa (ainakin jos kyseessä on gluteenittomat jauhot, paakkuuntuu herkästi). Lisää sokeri. Paista uunissa 200-225 asteessa 30min.


Nam. 
Enää ei ärsytä ollenkaan niin paljoa. :)
Tai oikeastaan yhtään.

Mutta tietääkö kukaan, miten tuolle pionille mahtaa käydä kun se on poikennut ihan tyvestä saakka? Voiko sitä juurruttaa vesilasissa?  Oksan lehdet oli vielä ihan vihreitä.

Vai yritänkö mä vaan tökätä sen maahan? Vaikuttaakohan se itse juuriin mitään, vaikka tuo itse "pääoksa" on katkipoikki? Vai paleltuuko se nyt jotenkin herkemmin? Apua.

6 kommenttia:

  1. Ei hätiä sen pionin kans,ens kesänä uudet varret :)Itse katkaisen talveksi kaikki pionit ja peittelen sitten ne tyngät havuilla pakkasilta suojaan.
    tiina

    VastaaPoista
  2. Tiina, pelastit päiväni! Kiitos kommentista! :)

    VastaaPoista
  3. Samaa piti kirjoittaa, kuin anonyymi....kyllä ne pionit siltä ensikeväänä nousevat..:)

    VastaaPoista
  4. Mahtava postaus. Sain naurut tosta kypsästä kiukuttelusta, kiitos ;)
    Pannarinhimoissani taannoin tein itsekin tuota maailman parasta... nam nam. Mikähän siinä onkin, että vuosikausiin ei ole tullut syötyä tai tehtyä pannaria ja sit yht´äkkiä tuleekin mahooooton hinku? =)

    Juu, pionien kanssa ei mitään murheita. Eihän ne varret mittään vaan se juurakko. Sano sille tuholais-Martalle, ettei kaivais ainakaan sitä ylös... ;D

    Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
  5. Ole hyvä!:D Niitä pukkaa välillä tulemaan vielä näin varttuneemmallakin iällä ;)

    Joo, mä en kans muista koska viimeks (ennen keskivikkoa)oon syönyt pannaria. Mutta nyt, kun sen maku on tuoreessa muistissa, taidan tehdä uuden satsin tänään. Ihan on nimensä veroinen pannari! Paitsi jouduin muutamaan otteeseen tarkistamaan tuon voin ja sokerin määrän.. Siinä sokerissa ja voissahan se maun salaisuus taitaa ollakin! Aurinkoista viikonlopua Voikukkapeltoon! ps. Kiva juttu oli teistä Koti&Keittiössä!

    VastaaPoista


Jokainen kommentti on suuri ilon aihe